Pesaro
| Pesaro (Città di Pesaro) |
|
|---|---|
 Pesaron kaupunkia. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Pesaro |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Italia |
| Alue | Marche |
| Maakunta | Pesaro e Urbino |
| Perustettu | 184 eaa. |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Luca Ceriscioli |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 126,77 km² |
| Korkeus | 0–314 m |
| Väkiluku (31.12.2015) | 94 582 |
| – Väestötiheys | 746 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Pesaro on kaupunki Marchen alueella Pohjois-Italiassa. Se sijaitsee Adrianmeren rannikolla ja on Pesaro e Urbinon maakunnan pääkaupunki. Pesaron pinta-ala on 127 km² ja väkiluku noin 95 000.
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Pisaurum
Kaupunki perustettiin antiikin aikana, jolloin se tunnettiin latinankielisellä nimellä Pisaurum. Se kuului Umbriaan ja oli gallialaisen senonien heimon aluetta. Itse kaupunki perustettiin roomalaisena siirtokuntana vuonna 184 eaa. Se sijaitsi merkittävän Via Flaminian varrella.
Myöhemmin kaupunkiin asuttivat uusia siirtokuntalaisia sekä Marcus Antonius että Augustus, jonka jälkeen se tunnettiin nimellä Colonia Julia Felix Pisaurum. Pisaurum oli kaupankäynnin ja laivanrakennuksen keskus.
Myöhempi historia
Länsi-Rooman imperiumin hajottua itägootit valloittivat Pesaron ja heidän kuninkaansa Vitiges tuhosi sen vuonna 539 goottisodan aikana. Kaupunki nousi jälleen kukoistukseen bysanttilaisen Ravennan eksarkaatin alaisuudessa ja siitä tuli yksi Pentapoliin herttuakunnan kaupungeista. Langobardien ja frankkien invaasioiden jälkeen Pesarosta tuli osa Kirkkovaltiota.
Renessanssin aikana sitä hallitsivat Malatesta (1285–1445), Sforza (1445–1512) ja Della Rovere (1513–1631) -suvut. Viimeisimpänä mainitun suvun aika oli Pesarolle sen historian kukoistavinta: lukuisia julkisia ja yksityisiä palatseja rakennettiin ja uusi muuririvi (Mura Roveresche) pystytettiin. Tuolloin se myös valittiin herttuakunnan pääkaupungiksi.
11. syyskuuta 1860 piemontelaiset joukot valtasivat Pesaron, ja se liitettiin uuteen Italian kuningaskuntaan.
Nähtävyydet
- Herttuan palatsi, jonka Alessandro Sforza rakennutti 1400-luvun lopulla. Julkisivulla on veranta, jossa on kuusi kaarikäytävää ja kuusi raskasta pilaria, sekä yläkerta, jossa on viisi vaakunoiden ja köynnösten koristamaa ikkunaa.
- Pesaron katedraali (Santa Maria Assunta). Romaaninen katedraalibasilika, joka rakennettiin 400-luvulla myöhäisroomalaisen rakennuksen raunioiden päälle ja johon sijoitettiin Pyhän Terentiuksen (San Terenzio) pyhäinjäännökset. Romaanis-goottilaistyylinen julkisivu on keskeneräinen: siinä on yksinkertainen suippokaarinen portti, jonka yllä on joukko pieniä holvikaaria. Viimeaikainen entisöinti on tuonut esiin sarjan kauniita lattiamosaiikkeja.
- Beata Vergine del Carmelon barokkipyhättö (1700-luku).
- Sant'Agostino, jossa on hulppea goottiportti.
- Massiivinen Rocca Costanza-linna, jonka Costanzo I Sforza 1400-luvulla rakennutti, ja jota käytettiin kerran vankilana. Neliömäisessä pohjapiirroksessa on neljä lieriönmuotoista tornia ja leveä kanava.
- Gioacchino Rossinin syntymäkoti, joka sijaitsee osoitteessa Via Rossini 34. Siinä on säveltäjälle omistettu museo, josta löytyy manifestejä, kangasmaalauksia, potretteja ja hänen spinettinsä.
- 1400–1500-luvun Keisarillinen huvila (Villa Imperiale), joka sijaitsee San Bartolo-kukkulan huipulla. Sen huoneita koristavat kuuluisien taiteilijoiden työt, Bronzino, Francesco Menzocchi, Girolamo Genga ja Raffaellino del Colle mukaan lukien.
- 1600-luvun Mura Rovereschesta (Della Rovere -muurista), joka tuhottiin 1900-luvun alussa, on jäljellä vain kaksi porttia, Porta del Ponte ja Porta Rimini.
- Kaupunginmuseossa säilytetään huomiota herättävää Giambellinon valmistamaa Pesaron alttarikiveä. Oliveriani-museossa on useita mielenkiintoisia arkeologisia löytöjä.
- Adriatic Arena, Italian kolmanneksi suurin sisäurheiluhalli heti Milanon Mediolanum Forumin ja Rooman PalaLottomatican jälkeen.
Talous
Kalastus, huonekaluteollisuus ja matkailu ovat kaupungin tärkeimmät elinkeinot.
Kulttuuri
Oopperasäveltäjä Gioacchino Rossini syntyi Pesarossa vuonna 1792, minkä vuoksi Pesarossa on vietetty Rossinin oopperafestivaaleja aina kesäisin vuodesta 1980 lähtien. Pesaron elokuvafestivaalit (Mostra Internazionale del Nuovo Cinema) on pidetty Pesarossa vuosittain vuodesta 1965 lähtien.
Pesarossa järjestetään Victoria Libertas -koripallojoukkueen kotiottelu, joka tunnetaan muualla Euroopassa paremmin nimellä Scavolini Pesaro.
Kuuluisia pesarolaisia
- Gioachino Antonio Rossini, italialainen säveltäjä
- Massimo Ambrosini, italialainen jalkapalloilija
- Cristiano Mozzati, Lacuna Coilin rumpali
- Angelo Romani, italialainen olympiauimari
- Renata Tebaldi, italialainen oopperasopraano
- Anna Maria Alberghetti, laulaja ja näyttelijä
- Riz Ortolani, elokuvasäveltäjä
Ystävyyskaupungit
Pesarolla on seitsemän ystävyyskaupunkia:
Lähteet
Viitteet
- 1 2 Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 12.6.2017. (italiaksi)
- ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Viitattu 12.6.2017. (englanniksi)
- 1 2 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PISAURUM (Pesaro) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 3 Smith, William: ”Pisaurum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pesaro film festival site pesarofilmfest.it.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pesaro Wikimedia Commonsissa
