| Philippe Alliot | |
|---|---|
Philippe Alliot Yhdysvaltain GP:ssä 1990 |
|
| Henkilötiedot | |
| Kansalaisuus | |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1984–1990, 1993–1994 |
| Talli(t) | RAM, Ligier, Larrousse, McLaren |
| Kilpailuja | 116 (109 starttia) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 7 |
| Ensimmäinen kilpailu | Brasilian Grand Prix 1984 |
| Viimeinen kilpailu | Belgian Grand Prix 1994 |
Philippe René Gabriel Alliot (s. 27. heinäkuuta 1954 Voves, Ranska) on ranskalainen entinen kilpa-autoilija ja Formula 1 -kuljettaja.
Alliot on toiseksi eniten F1-osakilpailuja ajanut kuljettaja, joka ei ole yltänyt kertaakaan palkintosijoille (109 GP:tä). Edellä tässä tilastossa on vain italialainen Pierluigi Martini (118 GP:tä). Alliotin menestys jäi vielä Martiniakin vaatimattomammaksi, sillä ranskalaisen paras sijoitus oli viides, kun italialainen kykeni parhaimmillaan neljänneksi. Alliot keräsi kaikkiaan 7 MM-pistettä.
Philippe Alliot ajoi seitsemän täyttä kautta ja kaksi vajaata vuosina 1984–1990 sekä 1993-1994. Alliot ajoi pääasiassa pikkutalleissa, joiden autot eivät olleet kilpailukykyisiä. Luotettavuudeltaan ne olivat heikkoja; Alliot keskeytti kaikkiaan 64 kertaa. Seitsemän kertaa hän ei selvinnyt varsinaiseen kilpailuun. Jäähdyttelyvuotenaan 1994 hän osallistui vielä kahteen osakilpailuun, niistä toiseen McLarenilla, mutta ilman menestystä.
Alliot pääsi tuuraamaan McLaren-pilotti Mika Häkkistä Unkarin GP:ssä 1994, sillä Häkkinen kärsi yhden kilpailun mittaisen ajokiellon oltuaan mukana Saksan GP:n starttikolarissa, jossa kymmenen autoa jäi lähtösuoralle. Alliotin pesti McLarenin ratissa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän joutui keskeyttämään vesipumpun rikkouduttua, kun neljännes kisasta oli ajettu. Vaikka McLaren käytti ranskalaisvalmistajan Peugeotin moottoreita kyseisellä kaudella, tallipäällikkö Ron Dennis korvasi Alliotin Martin Brundlella.
Philippe Alliot aloitti kilpa-autoilijan uransa 1976 ranskalaisessa Formula Renault -sarjassa, jota tuohon aikaan hallitsi sittemmin F1-legendaksi noussut Alain Prost. Myös Alliotin kyvyt pantiin merkille, hän sai alleen parempaa kalustoa ja onnistui voittamaan sarjan mestaruuden 1978. Voitto nosti hänet Ranskan Formula 3 -sarjaan, jossa hän sijoittui 1979 kolmanneksi, Prostin voittaessa. Vuorossa oli Euroopan Formula 3 -sarja, jossa niin ikään oli tarjolla kolmossija 1981. Seuraava vaihe oli Formula 2 vuonna 1983. Kyseisen vuoden huippukohdaksi muodostui kuitenkin Le Mansin 24 tunnin ajo, jossa Alliot sijoittui kolmanneksi yhdessä Mario Andrettin ja Michael Andrettin kanssa. Hän oli kolmas myös vuosina 1992 ja 1993, jolloin ajoi Mauro Baldin ja Jean-Pierre Jabouillen kanssa. Formula 1:sten jälkeen Alliot jatkoi kilpailua Touring Car-luokissa ja urheiluautokilpailuissa. Aktiiviuransa jälkeen Alliot toimi tv-kommentaattorina ja perusti myöhemmin oman urheiluautotallin.