Pietarinkatu

Pietarinkatu.

Pietarinkatu (ruots. Petersgatan) on noin 630 metriä pitkä itä-länsisuuntainen katu Helsingin Ullanlinnassa. Se alkaa itäpäässään Raatimiehenkadulta ja päättyy länsipäässään Laivurinkadun risteykseen Eiran rajalle. Pietarinkadun ajorata on koko pituudeltaan kaksisuuntainen.

Pietarinkadulla on monia jugendtyylisiä asuinkerrostaloja 1900-luvun alkuvuosilta.

Historiaa

Pietarinkadun ja Neitsytpolun risteyksessä toimii K-market.

Pietarinkatu sai nimensä lähellä sen itäpäätä sijaitsevan katolisen Pyhän Henrikin katedraalin julkisivussa olevan apostoli Pietarin patsaan mukaan. Ruotsinkielinen nimi vahvistettiin vuonna 1869, suomenkielinen käännös virallisesti vasta vuonna 1909, vaikka se oli jo aikaisemmin esiintynyt kartoissa. Kun saman kirkon julkisivussa on myös Paavalin patsas, sai myös viereisen Tehtaankadun itäosa samalla nimen Paulsgatan (Paavalinkatu). Alkujaan molemmat kadut ulottuivat lännessä vain Neitsytpolulle saakka.. Nykyisen Pietarinkadun länsiosan nimeksi vahvistettiin vuonna 1875 Tunnbindargatan (Tynnyrintekijänkatu).

Kun vuonna 1887 asemakaavan muutoksella Paavalinkatua jatkettiin lännessä Telakkakadulle saakka, sen nimi muutettiin Tehtaankaduksi, sillä kadun länsipään tienoille suunniteltiin tuolloin teollisuusaluetta. Pietarinkatu sen sijaan säilytti entisen nimensä, mutta sen jatkeena ollut Tunnbindargatan sai uuden nimen Lilla Fabriksgatan (Pieni Tehtaankatu). Kuitenkin jo vuonna 1892 tämä katu muutettiin nimeltäänkin osaksi Pietarinkatua.

Karolina Eskelin, ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt nainen, avasi yhdessä kirurgi Gustaf Adolf Wetterstrandin kanssa vuonna 1907 Pietarinkatu 24:ssä sairaalan, jossa oli 17 potilaspaikkaa. Sairaala siirtyi uudelle omistajalle vuonna 1919, ja vuodesta 1920 eteenpäin se toimi nimellä Sanitas.

1970-luvulla Pietarinkadulla sijaitsi taide- ja taideteollisuusalan yrityksiä, kuten Kaisa Blomstedtin sisustusliike Utopia, Ristomatti Ratian Décembre, Pohjanakat-niminen painokangasstudio ja kulman takana Huvilakadulla J. O. Mallanderin taidegalleria Halvat Huvit. Pietarinkatu 15:ssä on vuosikymmeniä toiminut ravintola Central, joka on nykyisin Restelin omistama. Sen edeltäjiä samassa osoitteessa ovat olleet ravintola Eiranhovi ja Elannon kansanravintola.

Kadun rakennuksia

Kadun pohjoispuoli

Kadun eteläpuoli

Lähteet

  1. ↑ Pietarinkatu in Ullanlinna - Eteläinen suurpiiri StreetDir. Viitattu 20.4.2016.
  2. ↑ Laivurinkadun länsipuolella on vielä lyhyt Pietarinkadun suuntainen katuosuus tämän suorana jatkeena, mutta sitä ei katsota osaksi Pietarinkatua, vaan jo Laivurinkadun risteyksessä kadunnimikylteissä lukee tämän osuuden toisella puolella Rehbinderintie, toisella puolella Juhani Ahon tie. Nämä kadut kuitenkin erkanevat toisistaan eri suuntiin vasta hieman lännempänä, missä suora osuus päättyy: Rehbinderintie länsiluoteeseen ja Juhani Ahon tie länsilounaaseen.
  3. ↑ ”Paulsgatan, Pietarinkatu”, Helsingin kadunnimet, s. 127. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  4. ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Helsingin kartta vuodelta 1874”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 355. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7
  5. 1 2 ”Lilla Fabriksgatan”, Helsingin kadunnimet, s. 117. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  6. ↑ ”Tehtaankatu”, Helsingin kadunnimet, s. 140. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  7. ↑ Karolina Eskelin (1867–1936) – lääkäri ja ensimmäinen Suomessa väitellyt nainen Saunalahti.fi. Arno Forsius. Arkistoitu 3.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
  8. ↑ Eskelinin sairaala, myöhemmin Sanitas Arjenhistoriaa.fi. Viitattu 20.4.2016.
  9. ↑ Kaisa Blomstedt: Kaisa B: sisustuksia, ajatuksia, elämää, s. 12. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2010. ISBN 978-952-5874-08-2
  10. 1 2 3 4 5 Helsingin korttelit kertovat – 128: Taivaanvuohi. Lumilinnoja ja salaseuroja. Helsingin Sanomat, 10.6.1969, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  11. 1 2 Helsingin korttelit kertovat – 134: Rausku. Suvantolan suuret miehet. Helsingin Sanomat, 12.8.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  12. ↑ Pietarinkatu 3, 00140, Helsinki Oikotie. Viitattu 25.3.2022.
  13. ↑ Suomen historia: Koivisto KGB:n otteessa Blogspot. Erkki Aho. Viitattu 20.4.2016.
  14. ↑ Saarelainen, Ari: Surmaajan naapurit eivät tunteneet miestä. Helsingin Sanomat, 26.10.1997, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  15. ↑ Similä, Matti (valokuvaaja): Huvilakatu 17 - Pietarinkatu 21. Richard Willmanin suunnittelema rakennus vuodelta 1906. Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 29.5.2018. Viitattu 25.3.2022.
  16. ↑ Helsingin korttelit kertovat – 185: Valkoturska. Villa Johannan valkeat vuohet. Helsingin Sanomat, 23.9.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  17. ↑ Similä, Matti (valokuva): Laivurinkatu 17 - Pietarinkatu 25. Kaarlo Borgin suunnittelema rakennus Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 28.3.2018. Viitattu 27.3.2022.
  18. 1 2 3 4 5 6 Helsingin korttelit kertovat – 129: Salakka. Talonnimien romantiikkaa. Helsingin Sanomat, 17.6.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  19. ↑ Murto-Koivisto, Erkki: Suomen rikkaimmat taloyhtiöt ovat tässä. Iltalehti, 15.06.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.3.2022.
  20. ↑ Similä, Matti (valokuvaaja): Kapteeninkatu 8-10. Pietarinkatu 20. Pietarinkuja 3 Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 10.07.2018. Viitattu 25.3.2022.
  21. ↑ Similä, Matti (valokuvaaja): "Villa Peter", Pietarinkatu 22 - Huvilakatu 13-15. Rakennusvuosi 1907. Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 16.3.2018. Viitattu 25.3.2022.
  22. ↑ Schulman, Sari & Loukusa, Kerttu: Haapaniemenkatu 4 virastotalo, rakennushistoriaselvitys, s. 13. Arkkitehtitoimisto Schulman, Senaatti-kiinteistöt, 2013. Kirjanen digitoituna Internet Archivessa (PDF) Viitattu 5.3.2023.

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.