Hammasahvenet

Hammasahvenet
Kultaotsasargi (Sparus auratus)
Kultaotsasargi (Sparus auratus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Välskärikalat Acanthuriformes
Heimo: Hammasahvenet
Sparidae
Jordan & Evermann, 1898
Katso myös

  Hammasahvenet Wikispeciesissä
  Hammasahvenet Commonsissa

Hammasahvenet (Sparidae) on välskärikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.

Taksonomia

Varhaisimmat hammasahventen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu 39 sukua ja 164 lajia. Joskus hammasahvenet on jaettu 6 alaheimoon (Boopsinae, Denticinae, Diplodinae, Pagellinae, Pagrinae ja Sparinae), mutta ne eivät välttämättä ole monofyleettisiä. Ennen heimo luettiin ahvenkalojen lahkoon (Perciformes), nyttemmin välskärikaloihin yhdessä mm. pikarellien (Cheilodactylidae), putsarien (Lethrinidae) ja pentojen (Nemipteridae) kanssa.

Tyypillisiä piirteitä

Hammasahvenet ovat keskikokoisia tai suurehkoja kaloja ja ne kasvavat suurimmillaan 75–120 cm:n mittaisiksi. Ne ovat korkearuumiisia, litteähköjä ja suuripäisiä kaloja, ja niiden otsaprofiili on jyrkkä. Selkäevä ja rintaevät ovat pitkät. Hampaat ovat kookkaat ja hyvin kehittyneet. Niitä on kahdenlaisia: kartiomaisia ja levymäisiä. Monet hammasahvenista ovat hermafrodiitteja ja niillä on sekä koiraan että naaraan sukupuolielimet. Osa lajeista vaihtaa sukupuoltaan kasvaessaan. Pohjaväriltään lajit ovat useimmiten harmaita, ruskeita tai punertavia ja ruumiissa on usein tummia tai värikkäitä laikkuja tai juovia.

Levinneisyys ja elintavat

Hammasahvenia tavataan lämpimistä ja lauhkeista vesistä Atlantilta, Välimereltä, Intian valtamereltä ja Tyyneltämereltä. Ne elävät yleensä matalassa vedessä lähellä rannikkoa. Pienet lajit elävät pienissä parvissa, suuremmat yleensä yksinään syvemmissä vesissä. Toisinaan niitä tavataan myös murtovesistä. Hammasahvenien ravintoa ovat kovakuoriset selkärangattomat eläimet. Monet heimon lajeista ovat kaupallisesti tärkeitä ruokakaloja ja niitä myös viljellään. Erityisesti kultaotsasargi Euroopassa ja rusopargo Japanissa ovat yleisiä ruokakaloja.

Lähteet

  1. ↑ Genera/Species by Family/Subfamily in Eschmeyer's Catalog of Fishes California Academy of Sciences. 2026.
  2. 1 2 3 Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 371. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.02.2012. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Family Sparidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.2.2012. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Michalis Pavlidis,Constantinos Mylonas: Sparidae, s. 1-4. John Wiley and Sons, 2011. ISBN 978-1-4051-9772-4 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.02.2012. (englanniksi)
  5. 1 2 Family Sparidae (PDF) FAO. Viitattu 22.02.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.