.jpg)
Pingo on jään aikaansaama kumpumainen maanpinnanmuoto (yhdenlainen kryoturbaatio), joka on ikiroutasydäminen suuri pyöreähkö kukkula. Pingojen korkeus vaihtelee 3–70 metrin ja halkaisija 30–1000 metrin välillä. Pingoja esiintyy arktisilla alueilla, kuten Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa.
Pingo syntyy arktisella tundra-alueella, 65. ja 75. leveyspiirien välillä, kun pohjaveden arteesinen paine nostaa ikiroutaista jäälinssiä ja sen päällä olevaa maaperää kupolimaiseksi muodostumaksi.
Ilmastonmuutoksen seurauksena lukuisat pingot ovat sulaneet. Ne toimivatkin ilmastonmuutoksen indikaattoreina tieteellisessä tutkimuksessa. Kun pingon jääsydän sulaa ilmaston lämmetessä, kukkula romahtaa ja vapauttaa ilmakehään metaania. Tämä metaani kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään, mikä luo takaisinkytkentäilmiön.
Sulaessaan pingo voi myös paineen vaikutuksesta räjähtää ja muodostaa jopa kymmenien metrien syvyisen kraaterin.
Maan ulkopuolella pingoja tai niiden kaltaisia muodostumia on löytynyt asteroidivyöhykkeen asteroideista.