Plutoneion oli Haadeelle eli Plutonille omistettu pyhäkkö, joka koostuu useista osista, jotka ajoitetaan 100-luvulta eaa. 200-luvulle jaa. Pyhäkkö mainitaan useissa antiikin aikaisissa lähteissä, ja Hierapolis tunnettiin erityisesti siitä. Strabon kuvasi sen kukkulanharjanteen aukoksi, jonka edessä oli aidattu alue, täynnä paksua sumua, joka oli välittömästi tappavaa kaikille paitsi Kybelen eunukkipapeille. Dion Kassios kertoo, että sen ympärille oli rakennettu teatteri tai katsomo (theatron).
Plutoneionin raunioita ja luolan sisäänkäynti.
Näyttää siltä, että myrkyllinen vaikutus oli hävinnyt Ammianus Marcellinuksen aikaan 300-luvulle jaa. tultaessa. Damaskios kertoo, että eräs lääkäri nimeltä Asklepiodotos vieraili siellä vielä noin vuonna 500 jaa.; hän mainitsi kuuman puron luolan sisällä ja sijoitti sen Apollonin temppelin alle. Paikan mainitsee myös muun muassa Plinius vanhempi.
Myös arkeologisten löydösten perusteella paikka on ollut jonkinlaisessa käytössä aina 500-luvulle saakka. Tuolloin pyhäkön sisäänkäynti suljettiin seinällä, oletettavasti kristittyjen toimesta, sillä paikka oli heille loukkaava. Myös läheiseen Nymfaioniin tehdyt laajennokset peittivät sen, oletettavasti tarkoituksella, näkyvistä. Myöhemmin pyhäkön jäänteet tuhoutuivat maanjäristyksissä. Damaskioksen tekemä maininta on viimeinen antiikin aikainen maininta Plutoneionista.
Antiikin lähteiden kuvaama kohde yhdistettiin pitkään Apollonin pyhäkköalueen Rakennuksen A, niin kutsutun ”Apollonin temppelin”, etelänpuoleisen sivuseinän vieressä olevaan paikkaan, joka löytyi kaivauksissa 1960-luvulla. Todellinen Plutoneion löydettiin vuonna 2012 noin 200 metriä Apollonin pyhäkköalueesta eteläkaakkoon seuraamalla muinaisten kuumavesivirtojen reittejä. Sekaannusten välttämiseksi sitä kutsutaan joskus ”Uudeksi Plutoneioniksi”, siinä missä aiempaan paikkaan viitataan ”Vanhana Plutoneionina”. Plutoneionin rauniot ovat olleet avoinna yleisölle vuodesta 2022.
Rakennus
Plutoneionin raunioita ja ennallistus Plutonin patsaasta.
Plutoneionin ytimessä oli luolan suuaukko, josta virtasi myrkkyllisiä kaasuja ja vettä. Sitä pidettiin Haadeen eli manalan sisäänkäyntinä. Sisäänkäynnin päällä on kaari, jota tukevat kummallakin puolella puolipylväät. Sen edessä on suuri suorakulmainen vesiallas. Sisäänkäynnin yläpuolelta on löydetty omistuspiirtokirjoitus ”Plutonille ja Korelle” eli Haadeelle ja Persefonelle. Luola itsessään on maanalainen, pimeä ja kostea kammio. Sen hiilidioksiidipitoisuus on hyvin myrkylliset 91%.
Luolan etupuolella oli pyöreä marmorinen tholos, jota reunusti kaksi vesiallasta kuuman lähteen vesille. Luolan yläpuolella rinteessä oli antiikin lähteiden mainitsema katsomo, josta voitiin seurata uhritoimituksia. Myrkyllistä kaasua käytettiin uhrieläinten surmaamiseen paikalla. Paikalta on löydetty paljon erityisesti lintujen luita. Ainoastaan papit saivat tulla luolan suuaukolle. Yleisö saattoi seurata kulttimenoja katsomosta. Pyhäkön pylväät olivat joonialaista tyyliä.
Plutoneionista löydettiin Haadesta ja Kerberosta esittäneet patsaat sekä kaksi käärmepatsasta. Haadeen patsaan korkeus oli 3,5 metriä. Patsaat oli sijoitettu suoraan luolan sisäänkäynnin yläpuolelle. Niiden alkuperäisillä paikoilla on nykyisin kopiot. Alkuperäiset veistokset ovat Pamukkalen arkeologisessa museossa.
Nk. ”Vanha Plutoneion”
Niin kutsutun ”Vanhan Plutoneionin” aukko Apollonin pyhäkköalueen Rakennuksen A seinustalla.
Apollonin pyhäkköalueella ollut niin kutsuttu ”Vanha Plutoneion” sijaitsi saman tektonisen halkeaman päällä. Sen aukko on heti pyhäkköalueen Rakennuksen A, niin kutsutun ”Apollonin temppelin”, kaakonpuoleisella seinustalla. Paikalla on katettu huone, kooltaan noin 3 × 3 metriä, jonka perällä kalliossa on syvä halkeama, täynnä kuumaa virtaavaa vettä ja pistävänhajuista kaasua. Edessä on päällystetty piha, josta kaasu nousee useasta kohdasta lattian rakojen kautta. Kaasu pidettiin poissa itse temppelistä antamalla sen paeta sivuseinien kivien väliin jätetyistä raoista. Vanhan Plutoneionin kaasujen hiilidioksiidipitoisuudeksi on mitattu 65%.
Vanhan Plutoneionin sisältä on löydetty paljon naishahmoisia jumalpatsaita. Paikan jumalatar tulkittiin todennäköisesti ensin Kybeleksi ja myöhemmin Persefoneksi. Näin Hierapoliissa vaikuttaa olleen kaksi erillistä pyhäkköä ktoonisille jumalalille, ei kahta todellista ”Plutoneionia”. Lisäksi ”Vanhan Plutoneionin” arvellaan toimineen oraakkelinpaikkana.
Lähteet
12345Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.):”HIERAPOLIS (Pamukkale) Turkey”,The Princeton Encyclopedia of Classical Sites.Princeton, N. J.:Princeton University Press, 1976.Teoksen verkkoversio.(englanniksi)
