Poliisilaki (872/2011) on Suomen laki, joka säätelee poliisin tehtäviä, toimivaltuuksia ja toiminnan yleisiä periaatteita. Sitä pidetään oikeuskirjallisuudessa poliisin toimivaltaa koskevana yleislakina, joka asettaa rajat sille, mihin toimenpiteisiin poliisi saa ryhtyä ja millä edellytyksillä. Poliisilakia täydentävät erityislait: rikosten esitutkinnasta säädetään esitutkintalaissa (805/2011), esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista pakkokeinolaissa (806/2011) ja poliisihallinnon järjestämisestä laissa poliisin hallinnosta (110/1992).
Nykyinen poliisilaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2014 ja korvasi aiemman poliisilain (493/1995). Se säädettiin osana laajaa kokonaisuudistusta, jossa uudistettiin samanaikaisesti poliisilaki, esitutkintalaki ja pakkokeinolaki. Uudistuksen tavoitteena oli säännellä poliisin toimivaltuuksia aiempaa täsmällisemmin ja nostaa asetustason sääntelyä lain tasolle. Kommentaarikirjallisuudessa uudistuksen keskeisenä muutoksena on pidetty perus- ja ihmisoikeusnäkökulman vahvistumista: lakiin lisättiin nimenomainen velvoite kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia toimivaltuuksia käytettäessä sekä uutena periaatteena tarkoitussidonnaisuuden periaate. Samalla poliisin toimintaa ohjaavat periaatteet eriteltiin aiempaa selkeämmin omiin pykäliinsä. Lain 1 luku sisältää nämä yleiset periaatteet, joihin kuuluvat myös suhteellisuusperiaate ja vähimmän haitan periaate.
Lain 2 luku sisältää poliisin yleiset toimivaltuudet, kuten henkilöllisyyden selvittämisen, kiinniottamisen, voimakeinojen käytön ja ampuma-aseen käytön. Voimakeinojen ja etenkin ampuma-aseen käyttöä koskevat säännökset kuuluvat lain tiukimmin rajattuihin toimivaltuuksiin. Vuonna 2021 voimaan tulleella muutoksella lakiin lisättiin toimivaltuudet puuttua miehittämättömien ilma-alusten kulkuun.
Lain 5 luku on sen laajin osio ja säätelee salaisia tiedonhankintakeinoja, kuten telekuuntelua, televalvontaa, peitetoimintaa ja valeostoa. Näitä keinoja poliisi käyttää rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi, mikä erottaa ne pakkokeinolain mukaisista salaisista pakkokeinoista. Rikoksen paljastamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla selvitetään jo tehdyn tai tekeillä olevan rikoksen seikkoja esitutkinnan aloittamisen perustaksi, kun taas rikoksen selvittäminen tapahtuu esitutkinnassa esitutkintakynnyksen ylittymisen jälkeen. Vuonna 2019 lakiin lisättiin 5 a luku siviilitiedustelusta, jolla Suojelupoliisille annettiin toimivaltuudet kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Poliisilain toimivaltuuksien käyttöä valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, ja lain tulkinnasta on runsaasti korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä erityisesti voimakeinojen käytöstä sekä poliisin tiedonsaantioikeuksista. Poliisin toimivaltaa koskevaa sääntelyä on 2000-luvulla jatkuvasti laajennettu ja tarkennettu muun muassa turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi. Sisäministeriö valmistelee lakiin uutta rikostiedustelua koskevaa 5 b lukua, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027.