Polyisobuteeni

Polyisobuteenin rakenne
Polyisobuteenikappaleita. Polymeerin moolimassa on noin 1 000 000 g/mol

Polyisobuteeni eli polyisobutyleeni tai PIB on polyolefiinien luokkaan kuuluva polymeeri. Polyisobuteenin valmistuksessa käytettävä monomeeri on isobuteeni. Polymeerillä on useita käyttökohteita. Polyisobuteenin CAS-numero on 9003-27-4.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Polyisobuteenin ominaisuudet vaihtelevat polymeerin moolimassasta riippuen. Moolimassan ollessa 300–1 600 g/mol ne ovat nesteitä ja noin 40 000 g/mol asti tahmeita liimamaisia aineita. Tätä suuremmat polymeerit ovat kiinteitä mutta elastisia. Kaupallisten kiinteiden polyisobuteenien moolimassa on tavanomaisesti 100 000–4 000 000 g/mol. Polyisobuteenin kiteisyysaste on alhainen, korkeimmillaan noin 20 %. Ne ovatkin amorfisia ja kumimaisia. Polyisobuteeni ei liukene veteen eikä laimeisiin happoihin tai emäksiin. Hiilivetyihin se kuitenkin liukenee. Se myös kestää suhteellisen hyvin hapettimia. Polyisobuteenin lasisiirtymälämpötila on noin -70 °C. Aine on lämmön- ja sähköneriste.

Polyisobuteenia valmistetaan radikaalipolymeroinnilla isobuteenista noin -80 – -70 °C:n lämpötilassa. Reaktion katalyytteinä käytetään alumiinikloridia tai booritrifluoridia. Liuottimena käytetään hiilivetyjä, esimerkiksi propaania tai heksaania.

Polyisobuteenia käytetään liimoissa ja voiteluaineissa. Polymeeriä käytetään myös paperin, tekstiilien ja sähköjohtojen pinnoittamiseen. Kun moolimassaltaan suureen polyisobuteeniin lisätään talkkia tai nokea, voidaan siitä tehdä vedeneristyslevyjä.

Lähteet

  1. 1 2 3 Jukka Seppälä: Polymeeriteknologian perusteet, s. 182–183. (6. painos) Otatieto, 2005. ISBN 978-951-672-348-1
  2. 1 2 Michael F. McDonald Jr., Timothy D. Shaffer & Andy H. Tsou: "Commercial Isobutylene Polymers", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2016.
  3. 1 2 3 Hartmut Koch, Ralph L. Mawer & Wolfgang Immel: "Polybutenes", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011.
  4. 1 2 3 Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 866–867. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3-11-011451-5 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla