Primakiini

Primakiini
Primakiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-N-(6-metoksikinolin-8-yyli)pentaani-1,4-diamiini
Tunnisteet
CAS-numero 90-34-6
ATC-koodi P01BA03
PubChem CID 4908
DrugBank DB01087
Kemialliset tiedot
Kaava C15H21N3O 
Moolimassa 259,348
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 96 %
Proteiinisitoutuminen 75 %
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 3,5-8 tuntia
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Primakiini (C15H21N3O) on aminokinoliineihin kuuluva heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä malarian hoitoon ja ehkäisyyn yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa sekä eräiden keuhkokuumetyyppien hoitoon. Primakiini kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.

Ominaisuudet ja käyttö

Primakiini on huoneenlämpötilassa nestettä, joka liukenee dietyylieetteriin. Yhdiste on kiraalista, mutta primakiinia voidaan käyttää raseemisena seoksena. Lääkeaine tehoaa useimpien Plasmodium-suvun alkueläinten ihmisen maksassa eläviin muotoihin ja erityisesti P. vivax- ja P. ovale-lajeihin. Primakiinin vaikutusmekanismi ei ole täysin tunnettu, mutta se vaikuttaa loisten mitokondrioiden kalvoihin ja estää alkueläinten energiantuotantoa. Primakiiniä käytetään usein yhdessä klorokiinin kanssa. Sitä voi käyttää myös Pneumocystis-hiivan aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon potilailla, joiden immuunipuolustus on heikentynyt esimerkiksi AIDSin takia. Primakiiniä käytetään usein fosfaattisuolana.

Haittavaikutukset

Primakiinin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, oksentaminen ja pääkipu. Glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutosta sairastaville primakiini aiheuttaa verisolujen hajoamisesta aiheutuvaa anemiaa.

Valmistus

Primakiinin synteesin ensimmäisessä vaiheessa 4-metoksi-2-nitroaniliini reagoi glyserolin kanssa 6-metoksi-8-nitrokinoliiniksi ja nitroryhmä pelkistetään aminoryhmäksi. Tässä reaktiossa muodostunut välituote reagoi 1‐ftalimido‐4‐bromopentaanin kanssa ja viimeinen vaihe on ftaali-imidiryhmän poisto hydratsiinillä.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 World Health Organization: Guidelines for the Treatment of Malaria, s. 257–259. World Health Organization, 2015. ISBN 9789241549127 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
  2. ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1330. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. 1 2 M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 3097–3105. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Henry M. Staines, Sanjeev Krishna: Treatment and Prevention of Malaria, s. 69-76. Springer, 2012. ISBN 978-3-0346-0480-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Morris J. Brown, Pankaj Sharma, Peter N. Bennett: Clinical Pharmacology, s. 233. Elsevier, 2012. ISBN 978-0-7020-4084-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
  7. 1 2 Daniel L. Klayman :Antiparasitic Agents, Antiprotozoals, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  8. 1 2 Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  9. 1 2 Heli Siikamäki & Hannu Kyrönseppä: Malaria. Duodecim, 2001, 117. vsk, nro 9, s. 929-938. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2019.
  10. ↑ Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 58. Alkueläimiin vaikuttavat lääkeaineet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Arkistoitu 28.4.2024. Viitattu 22.6.2019.
  11. ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 570. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)