Puna-Mustat (lyhenne PuMu) on pesäpalloseura, jonka kotipaikka on Helsinki. Seuran miesten edustusjoukkue kilpailee Miesten Superpesiksessä. Seura on voittanut miesten Suomen mestaruuden vuonna 1973 ja naisten Suomen mestaruuden viisi kertaa vuosina 1970, 1972, 1974, 1975 ja 1976. Puna-Mustat on pelannut miesten pääsarjassa yhteensä 20 kauden ja naisten pääsarjassa 16 kauden ajan.
Puna-Mustat perustettiin talvisodan jälkeen 19. maaliskuuta 1941 osakuntatiloissa Uudella ylioppilastalolla. Seura liittyi välittömästi Suursarjan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa toukokuussa 1941. Jatkosota keskeytti kuitenkin sarjatoiminnan. Puna-Mustat vakiinnutti paikkansa mestaruussarjassa 1960-luvulla ja saavutti ensimmäisen SM-mitalin vuonna 1963. Seuran nais- ja miesjoukkueet saavuttivat 1960- ja 1970-luvuilla yhteensä 17 SM-mitalia.
Seura perustettiin sodassa kotipaikkakuntansa menettäneiden toimesta. Ensimmäiset sodanjälkeiset vuodet pelattiin Hukkien alaisuudessa. Nimi Puna-Mustat on ollut vakituisesti käytössä vuodesta 1949. Seura pelasi ottelunsa vuoteen 1967 saakka Hesperian kentällä. Vuodesta 1968 lähtien seuran kotikenttä on ollut Meilahden pesäpallokenttä.
Historia
Hesperian kenttä toimi Puna-Mustien kotina vuoteen 1967 saakka. Paikalle rakennettiin Finlandia-talo.
Seuran perustaminen ja nimen valinta
Seura perustettiin 19. maaliskuuta1941. Seuran nimi periytyy Karjalan ja Viipurin väreistä, punaisesta ja mustasta, ja alkuperäisen seuran, Viipurin Pallonlyöjien lempinimestä (Viipurin ”Puna-Mustat”)1930-luvulla. Viipurin Pallonlyöjissä peliasun värit esiintyivät mustissa paidoissa ja housissa joiden hihansuut ja kaulus olivat punaiset. Tarinan mukaan nimeä ehdotti 1930-luvun alun VPL:n pelaaja Aulis Hakala.
Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kouluneuvos Väinö Lahtinen. Toiminta alkoi ripeästi ja muut johtokuntaan kuuluneet olivat myös tunnettuja pesäpallopiiristä. Varapuheenjohtajana toimi Enson Kisailijoiden, Pesäpalloliiton Viipurin piirin toimintaa 1930-luvulla hoitanut Antti Vänskä. Sihteerinä toimi Uolevi Lamppu, jonka lisäksi johtokuntaan kuuluivat myös Osmo Kupiainen, Reino Pesonen, Unto Savolainen, Lasse Salminen ja Vilho Nordström.
Ensimmäinen kausi Suursarjassa 1941
Seura peri 1941 suursarjan paikan 1939 sarjassa pelanneilta Viipurin Kisa-Veikoilta ja Enson Kisalijoilta joiden kotipaikka oli menetetty sodan seurauksena. Puna-Mustien katsottiin näin ollen jatkavan näiden seurojen toimintaa. Seurassa pelasi pelaajia myös muista Karjalan alueen menetetyistä seuroista, ainakin Antreasta, Hiitolasta, Salmista ja Terijoelta. Ensimmäisen kauden joukkueeseen kuuluvat pelaajat olivat lähes kaikki viipurilaisia: Lauri Salminen (lukkari), Viljo Pyykkö (lukkari/3-vahti) , Reino Pesonen (sieppari), Reino Salovaara (1-vahti), Sulo Kirsi (2-vahti/lukkari), Pentti Toropainen (polttaja), Aimo Jokinen (2-vahti/3-vahti), Unto Savolainen (2-varavahti), Tauno Salovaara (2-varavahti/3-varavahti), Pekka Uosukainen (koppari), Pentti Pukero (polttaja), Lauri Parkkinen (3-varavahti), Rantanen (sieppari).
Ensimmäisellä kaudella Puna-Mustilla oli kasassa kolme joukkuetta: kaksi miesten joukkuetta ja yksi alle 18-vuotiaiden juniorijoukkue. Seurahistorian ensimmäiset ystävyysottelut käytiin Työväen Mailapoikia vastaan. Puna-Mustat pelasivat historiansa ensimmäisen virallisen sarjaottelun Suursarjassa 18. toukokuuta,1941 vieraskentällä Lauritsalassa. Ottelussa oli vastassa Etelä-Saimaan Kisa. Vastaperustettu Puna-Mustat ehti pelata sarjassa vain neljä ottelua, kun jatkosota keskeytti sarjan ja vei pelaajat rintamalle.
Toiminta sodan jälkeen - Pelaaminen Hukkien nimissä
Jatkosodan jälkeen pesäpallotoiminta Helsingissä jatkui. Urheiluvälineistä syntyi kuitenkin pulaa. Pelipaitojen puuttuessa päätettiin toimintaa jatkaa Hukkien nimissä, joilta paidat löytyivät. Hukat oli viipurilaisten, Viipurin Palloseuran entisten jäsenten vuonna 1942 Helsingissä perustama seura, joka pelasi jääpalloa ja jalkapalloa. Hukat perustettiin kun Viipurin Sudet siirtyi takaisin Viipuriin ja Helsinkiin jääneet eivät halunneet siirtyä paikallisiin seuroihin.
Vuoden 1945 mestaruussarjan osallistuvat joukkueet ratkaistiin neljässä karsintasarjassa. Hukat oli mukana läntisen alueen toisessa lohkossa. Hukat sijoittuivat viiden joukkueen yksinkertaisessa sarjassa kolmanneksi. Hukat pelasi muiden karsintalohkojen kolmansia vastaan karsintaturnaukset, joiden voittaja pääsi vielä mukaan Suursarjaan. Hukat voitti kaikki kolme otteluaan ja paikka sarjassa varmistui ottelussa Helsingin Kullervoa vastaan. Suursarja alkoi Heinäkuun lopussa ja Hukat sijoittui sarjassa lopulta neljänneksi. Vaikka Hukkien kotipaikka oli jaon mukaan Lännen alueella, sen pelaajat edustivat Itä-Länsi-ottelussa Itää Viipurin perinteiden mukaisesti. Idän joukkueeseen Hukista valittiin lukkariksi Lauri Salminen, 1-vahdiksi Nils Hagman ja koppariksi Rainer Nuutinen.
Kaudella 1946 uusia pelaajia olivat Tuhkanen ja Lahden Mailaveikoista siirtynyt Lauri Ritvola. Kauden kulkua haittasi Hesperian kentällä ollut peruskorjaus joka valmistui vasta syksyllä. Kotiottelut pelattiin Kaisaniemen kentällä. Heikon kevätkauden mennessä alakanttiin lopullinen sijoitus oli sarjan puolivälissä. Itä-Länsi-otteluun joukkueesta valittiin Unto Liukkunen, Reino Pesonen ja Lauri Salminen. Salminen pelasi lukkarina myös Liitto-Lehdistö-ottelussa Lehdistön joukkueen parhaana ulkopelaajana.
Puna-Mustat voitti Suomensarjan lohkonsa vuonna 1966 ja nousi takaisin Mestaruussarjaan. Kaudella 1967 joukkue sijoittui seitsemänneksi. Seuraavalla kaudella Puna-Mustat jäi 12 pisteellä sarjan viimeiseksi ja putosi jälleen Suomensarjaan.
Menestysvuodet 1970–1978
Puna-Mustien naiset voittivat Suomen mestaruuden vuonna 1970. Mestarijoukkue valittiin pelinjohtajaa myöten edustamaan Itää naisten Itä–Länsi-otteluun. Myös seuran ikämiehet voittivat Suomen mestaruuden.
Seuran 30-vuotisjuhlavuonna 1971 sekä miesten että naisten joukkueet saavuttivat SM-mitalin. Miehet voittivat pronssia ja naiset hopeaa uusintaottelun jälkeen. Juhlavuoden ottelussa Puna-Mustat voitti hallitsevan Suomen mestarin Ulvilan Pesä-Veikot. Kauden jälkeen pelatussa näytösottelussa Muut Maan Mainiot -joukkuetta vastaan kokeiltiin uusia sääntöjä ja kenttäkokoa.
Pesäpallon 50-vuotisjuhlavuonna 1972 Puna-Mustien naiset voittivat Suomen mestaruuden. Marja Kanerva valittiin vuoden naislukkariksi. Samana vuonna seuran puheenjohtajana kahdeksan vuotta toiminutta Ossi Halosta seurasi Pauli Kanerva. Seuraan perustettiin myös pöytätennisjaosto. Vuonna 1973 miesten joukkue voitti Puna-Mustien ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan miesten Suomen mestaruuden. Naisten joukkue saavutti samana vuonna SM-hopeaa. Herttoniemen Urheilijoiden miesten joukkue liittyi Puna-Mustiin, jolloin seura sai myös sen Suomensarjan sarjapaikan. Maaliskuussa 1973 seura avasi oman bingohallin.
Naisten Mestaruussarja pelattiin vuonna 1974 ensimmäistä kertaa kaksinkertaisena sarjana, ja Puna-Mustat voitti Suomen mestaruuden. Pia Viertonen valittiin vuoden naispelaajaksi ja Merja Kanerva vuoden naislukkariksi. Miesten joukkueen ykkösvahti Kari Kelkka kuoli huhtikuussa. Edellisen kauden Suomen mestari putosi kauden päätteeksi pääsarjasta.
Naisten joukkue voitti Suomen mestaruuden myös vuonna 1975. Vastustajat tekivät joukkuetta vastaan kauden otteluissa keskimäärin kaksi juoksua. Miesten joukkue puolestaan putosi Suomensarjasta Maakuntasarjaan. Naiset voittivat neljännen peräkkäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1976. Marja Solakivi valittiin toistamiseen vuoden naispelaajaksi. Miesten joukkue putosi samana vuonna Maakuntasarjasta piirisarjaan. Vuonna 1977 naisten joukkue saavutti SM-pronssia. Mitali oli joukkueelle 14 peräkkäinen SM-mitali. Samana vuonna Heikki Serkamo aloitti seuran puheenjohtajana.
Naisten joukkue putosi vuonna 1978 Mestaruussarjasta Suomensarjaan. Miesten joukkue pelasi tuolloin Maakuntasarjassa, ja helsinkiläisen miesten pesäpallon korkeimmalla sarjatasolla toimineeksi seuraksi oli noussut Helsinki-Pesis.
Vuodet 1979–1984
Miesten joukkue pelasi vuosina 1979–1980 Helsingin piirisarjaa eli Helsinki-sarjaa. Seurassa oli vuonna 1979 yhteensä 120 jäsentä. Samalla junioritoiminta alkoi kasvaa poikajoukkueiden osallistuessa Uudenmaan piirin sarjoihin.
Seuran 40-vuotisjuhlavuonna 1981 miesten joukkue voitti piirisarjan ja nousi Maakuntasarjaan. Vuonna 1982 seura siirsi toimintaansa Kallion Haapaniemen kentälle, joka oli aiemmin toiminut Työväen Mailapoikien kotikenttänä.
Vuosina 1983–1984 seuralla oli Maakuntasarjassa kaksi joukkuetta. Reservijoukkue käytti nimeä Pumuri. Seuran kunniapuheenjohtaja Erkki Kivelä kuoli vuonna 1984, minkä jälkeen hänen muistokseen perustettiin helsinkiläistä junioripesäpalloa tukeva rahasto.
Ykkössarja ja Suomensarja 1985–1999
Helsinki-Pesis luopui Ykkössarjan sarjapaikastaan keväällä 1985, ja paikka siirtyi Puna-Mustille pelaajasiirtojen yhteydessä. Vuonna 1986 Puna-Mustat säilytti paikkansa Suomensarjan itälohkossa uudistuneella kokoonpanolla.
Vuonna 1987 miesten edustusjoukkueen kokoonpanoa nuorennettiin ja seuran A-pojat etenivät SM-jatkopeleihin. Hannu Tamminen valittiin samana vuonna seuran puheenjohtajaksi. Miesten joukkue putosi Maakuntasarjaan vuonna 1988. Samalla seuran yhteistyö Taito Tuunasen kanssa päättyi, minkä jälkeen Tuunanen perusti Ykköset-seuran.
Puna-Mustat sai vuonna 1989 Suomensarjan sarjapaikan Keravan Pallokerhon luovuttua omastaan. Joukkue sijoittui lohkonsa keskivaiheille. Vuonna 1991 Puna-Mustat putosi Ykköspesiksestä Suomensarjaan. Joukkue sijoittui runkosarjassa 11 14 pisteellä.
Vuosina 1992–1999 seura pelasi pääasiassa Suomensarjassa. Tänä aikana seura painotti junioritoiminnan kasvattamista ja omien junioripelaajien kehittämistä.
2000-luku
Miesten joukkue putosi vuosina 2000–2001 Suomensarjasta Maakuntasarjaan. Seura nousi myöhemmin takaisin Suomensarjaan ja kauden 2005 päätteeksi Ykköspesikseen. Miesten edustusjoukkue sijoittui Ykköspesiksessä kahdeksanneksi. Samana vuonna naisten joukkue sijoittui Suomensarjan etelälohkossa toiseksi, mutta hävisi nousukarsinnan Hämeenkyrön Räpsälle.
Miesten joukkue palasi kaudeksi 2007 Suomensarjaan. Joukkue jatkoi Suomensarjan etelälohkossa vuosina 2008–2011. Puna-Mustat pelasi Ykköspesiksessä jälleen vuosina 2012 ja 2013 ja sijoittui molemmilla kausilla 11. Tämän jälkeen joukkue palasi Suomensarjaan. Vuonna 2020 seura kehitti juniorien etäharjoittelua.
Nousu Ykköspesikseen ja Superpesikseen
Puna-Mustat nousi kauden 2024 päätteeksi Ykköspesikseen. Seura asetti tavoitteekseen Superpesis-organisaation rakentamisen.
Kaudella 2025 Puna-Mustat sijoittui Ykköspesiksen runkosarjassa toiseksi 46 pisteellä. Joukkue voitti välierissä Jyväskylän Kirin, mutta hävisi finaalisarjan Koskenkorvan Urheilijoille otteluvoitoin 1–3. Superpesis-karsinnassa Puna-Mustat hävisi Imatran Pallo-Veikoille otteluvoitoin 0–3. Puna-Mustat nousi kaudeksi 2027 miesten Superpesikseen voitettuaan syyskuussa 2026 nousukarsinnassa Koskenkorvan Urheilijat otteluvoitoin 3–0.
Puna-Mustat on pelannut kotiottelunsa vuodesta 1968 lähtien Meilahden liikuntapuistossa sijaitsevalla Meilahden pesäpallokentällä. Otteluiden myyntitoiminta järjestettiin aluksi yhteistyössä urheilupuistossa toimineen tennisseuran kanssa. Meilahden pesäpallokenttä on Helsingin ensimmäinen erityisesti pesäpalloa varten rakennettu kenttä. Kenttä on peruskorjattu vuonna 2007, jolloin sinne asennettiin uusi hiekkatekonurmi. Kenttä on Helsingin kaupungin omistama ja sitä ylläpitää kaupungin liikuntatoimi.
Kaudella 2020 Puna-Mustien B-poikajoukkue pelasi Poikien ykköspesistä ja kaudella 2021 B-pojat pelaavat Poikien Superpesistä. PuMulla on juniorijoukkueet myös F, G, E pojat, E tytöt, D ja C pelisarjassa sekä toinen D joukkue kilpasarjassa.
Puna-Mustat voitti historiansa ensimmäisen SM-mitalin vuonna 1963, kun seuran miesten edustusjoukkue voitti SM-hopeaa. Seuran ensimmäinen Suomen mestaruus saavutettiin vuonna 1970 seuran naisjoukkueen toimesta. Seuran menestysvuodet ovat olleet erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Puna-Mustat voitti yhteensä 17 SM-mitalia.
