| Puna-ara | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Suku: | Arat Ara |
| Laji: | macao |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ara macao |
|
| Katso myös | |
Puna-ara (Ara macao) on yksi suurimmista aralajeista. Puna-aran vanha kutsumanimi on ollut arakanga ja eräässä vanhassa lähteessä sitä kutsuttiin myös ruusuaraksi.
Puna-aroja on kaksi alalajia, A. m. macao ja A. m. cyanoptera. Se on sukulaistensa tapaan värikäs. Puna-ara on suosittu lemmikkilintu ja yleinen papukaija eläintarhoissa. Luonnonvaraiset puna-arat ovat sitä vastoin uhanalaisia ja kuuluvat CITES I -lajiliitteeseen. Puna-ara on Hondurasin kansallislintu.
Puna-ara on noin 81–96 cm pitkä, josta pyrstön osuus on vähintään puolet. Keskimäärin puna-ara on noin yhden kilogramman painoinen. Perusväriltään se on kirkkaan punainen ja sen höyhenpukua koristavat sininen, vihreä ja keltainen väri. Eräs yksilö on elänyt vankeudessa 33-vuotiaaksi.
Puna-araa tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa alueella Meksikosta Argentiinan pohjoisosiin saakka 6,7 miljoonan neliökilometrin laajuisella alalla. El Salvadorista laji on hävinnyt.
Puna-ara elää alankometsissä alle 400 metrin korkeuteen saakka. Paikallisesti sitä voidaan tavata kilometrin korkeudella vuoristossa.
Luonnossa elävät puna-arat syövät hedelmiä, siemeniä, pähkinöitä, kukintoja ja mettä.

Puna-aran pesä on korkealla suuren puun onkalossa. Emo munii kerrallaan 2–4 munaa, joista poikaset kuoriutuvat 24–25 päivän päästä. Ne oppivat lentämään noin 105 päivän ikäisinä, mutta pysyttelevät vanhempiensa seurassa aina vuoden ikäisiksi saakka.
Tutkimuksessa vuodelta 2024 havaittiin, että puna-arat yleensä kasvattavat vain yhden tai kaksi poikasta pesästälähtökuntoon, vaikka munia olisi ollut enemmän ja ruokaa runsaasti. Toisena kuoriutuneista poikasista kuolee n. 26% ja myöhemmin kuoriutuneista lähes kaikki. Vanhemmat jättävät pienimmät poikaset ruokkimatta, vaikka ruokaa olisi, jos kokoero on suuri vanhimpaan poikaseen verrattuna. Adoptiovanhemmille siirretyt poikaset yleensä selviävät, jos kokoero parin omiin poikasiin on riittävän pieni.
Puna-ara on yksi yleisimpiä aralajeja lemmikkinä, ja sitä tavataan myös Suomen lemmikkilintuharrastuksessa.
Laji kuuluu CITES I/A-liitteeseen, joten sillä on oltava EU-todistus ja pysyvä tunnistemerkintä (umpirengas tai siru). Ilman näitä linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.