Arat

Arat
Oikealla puna-ara, muut sinikelta-aroja
Oikealla puna-ara, muut sinikelta-aroja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Alaheimo: Psittacinae
Tribus: Arini
Suku: Arat
Ara
Lacepede, 1799
Katso myös

  Arat Wikispeciesissä
  Arat Commonsissa

Arat (Ara) on suku Etelä-Amerikassa ja Keski-Amerikassa eläviä papukaijoja.

Arojen tunnusomaisena piirteenä on värikkyys ja pitkä pyrstö, sekä suuri "pähkinänsärkijä"-tyyppinen nokka. Niillä on yleensä jonkin kokoisia höyhenettömiä alueita naamassaan. Aroja yhdistää myös niille tyypillinen ääntely.

Arojen Ara-sukuun kuuluu 8 elossa olevaa lajia. Pääasiassa saarissa eläneitä, sukupuuttoon kuolleita lajeja on suvussa useita.

Arat ovat Suomessakin kohtalaisen yleisiä lemmikkejä, ja suurinta osaa aralajeista tavataan lemmikkinä.

Arat voivat hybridisoitua keskenään useammassakin sukupolvessa.

Arat puhekielessä

Ara-nimellä kutsutaan myös muita papukaijoja, vaikka ne eivät taksonomisesti kuulu tai kuulu enää Ara-sukuun. Esimerkiksi pikkuara, brasilianarat (Primolius-suku) ja savanniara ovat vielä 2000-luvun alussa kuuluneet Ara-sukuun, mutta ne on sittemmin eroteltu omiin sukuihinsa suomenkielisen (tai englanninkielisen) nimen muuttumatta. Anodorhynchus-sukuun kuuluvaa hyasinttiaraa on myös kutsuttu araksi koko ajan, ja se onkin varsinaisille aroille kuten sinikelta- ja vihersiipiaralle riittävän läheistä sukua, että se voi hybridisoitua niiden kanssa.

Arojen koko vaihtelee aina pienenpuoleisista pikkuaroista (Diopsittaca nobilis) (pituus pyrstön kanssa noin 30 senttimetriä) suurikokoisiin hyasinttiaroihin (Anodorhynchus hyacinthinus) joka on maailman papukaijalajeista kaikkein pisin: kokonaispituus on metrin paikkeilla.

Lemmikkinä

Useimpia Ara-suvun aroja pidetään lemmikkinä Suomessakin.

Arojen hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin ne tarvitsevat omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.

Kaikki lajit kuuluvat CITES II/B tai I/A -liitteeseen, jolloin niillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus, I/A-liitteen lajeilla lisäksi EU-todistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.

Lajit (Ara)

Sukupuuttoon kuolleita lajeja (Ara):

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hybrid Capri Macaws www.many-feathers.com. Viitattu 23.9.2026.
  2. ↑ Diopsittaca nobilis | Taksonomia | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 20.11.2025.
  3. ↑ Primolius maracana | Taksonomia | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 20.11.2025.
  4. ↑ Orthopsittaca manilatus | Taksonomia | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 20.11.2025.
  5. ↑ Hyacinth Macaw Hybrids – One Odd Bird ehnew.org. 8.6.2023. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
  6. 1 2 CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Arkistoitu 8.12.2025. Viitattu 6.11.2025.
  7. ↑ Lemmikkilinnut lyhyesti ja selkokielellä www.kaijuli.fi. Arkistoitu 14.10.2022. Viitattu 15.12.2025.
  8. ↑ Checklist of CITES species checklist.cites.org. Viitattu 18.11.2025.

Aiheesta muualla