| Arat | |
|---|---|
Oikealla puna-ara, muut sinikelta-aroja |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Alaheimo: | Psittacinae |
| Tribus: | Arini |
| Suku: | Arat Ara Lacepede, 1799 |
| Katso myös | |
Arat (Ara) on suku Etelä-Amerikassa ja Keski-Amerikassa eläviä papukaijoja.
Arojen tunnusomaisena piirteenä on värikkyys ja pitkä pyrstö, sekä suuri "pähkinänsärkijä"-tyyppinen nokka. Niillä on yleensä jonkin kokoisia höyhenettömiä alueita naamassaan. Aroja yhdistää myös niille tyypillinen ääntely.
Arojen Ara-sukuun kuuluu 8 elossa olevaa lajia. Pääasiassa saarissa eläneitä, sukupuuttoon kuolleita lajeja on suvussa useita.
Arat ovat Suomessakin kohtalaisen yleisiä lemmikkejä, ja suurinta osaa aralajeista tavataan lemmikkinä.
Arat voivat hybridisoitua keskenään useammassakin sukupolvessa.
Ara-nimellä kutsutaan myös muita papukaijoja, vaikka ne eivät taksonomisesti kuulu tai kuulu enää Ara-sukuun. Esimerkiksi pikkuara, brasilianarat (Primolius-suku) ja savanniara ovat vielä 2000-luvun alussa kuuluneet Ara-sukuun, mutta ne on sittemmin eroteltu omiin sukuihinsa suomenkielisen (tai englanninkielisen) nimen muuttumatta. Anodorhynchus-sukuun kuuluvaa hyasinttiaraa on myös kutsuttu araksi koko ajan, ja se onkin varsinaisille aroille kuten sinikelta- ja vihersiipiaralle riittävän läheistä sukua, että se voi hybridisoitua niiden kanssa.
Arojen koko vaihtelee aina pienenpuoleisista pikkuaroista (Diopsittaca nobilis) (pituus pyrstön kanssa noin 30 senttimetriä) suurikokoisiin hyasinttiaroihin (Anodorhynchus hyacinthinus) joka on maailman papukaijalajeista kaikkein pisin: kokonaispituus on metrin paikkeilla.
Useimpia Ara-suvun aroja pidetään lemmikkinä Suomessakin.
Arojen hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin ne tarvitsevat omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.
Kaikki lajit kuuluvat CITES II/B tai I/A -liitteeseen, jolloin niillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus, I/A-liitteen lajeilla lisäksi EU-todistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.
Sukupuuttoon kuolleita lajeja (Ara):