Siniara

Siniara
Nuorehko lintu: nokassa on valkoinen raita
Nuorehko lintu: nokassa on valkoinen raita
Uhanalaisuusluokitus

Luonnosta hävinnyt

Luonnosta hävinnyt

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Alaheimo: Arinae
Suku: Cyanopsitta
Bonaparte, 1854
Laji: spixii
Kaksiosainen nimi

Cyanopsitta spixii
(Wagler, 1832)

Katso myös

  Siniara Wikispeciesissä
  Siniara Commonsissa

Siniara (Cyanopsitta spixii) on papukaijojen heimoon kuuluvan sukunsa Cyanopsitta ainoa edustaja. Sitä on kutsuttu joskus myös nimellä Spizin ara.

Se julistettiin luonnosta sukupuuttoon kuolleeksi vuonna 2019, mutta viimeisimmät suojeluyritykset ovat tuoneet hyvin pienen parven takaisin vuonna 2022.

Aikuisilla linnuilla on vaaleat silmät, tumma iho kasvoissa ja tumma, yksivärinen nokka.

Ulkonäkö ja koko

Siniara kasvaa vartaloltaan 55–57 cm pitkäksi ja sen pyrstö on 26–38 cm pitkä. Sillä on vaaleansininen pää, siniset vatsa ja selkä, tummansiniset siivet ja pyrstö. Siipien ja pyrstön alaosat ovat mustat. Nokka on aikuisella yksilöllä kokonaan musta, nuorempana siinä on valkoinen juova ja jalat ovat samoin mustat (vaaleanharmaat nuorilla). Nuorten yksilöiden silmät ovat tummat, mutta muuttuvat valkoisiksi linnun varttuessa.

Siniarat elävät luonnossa noin 20–30-vuotiaiksi ja vankeudessa 20–40-vuotiaiksi. Viimeinen tunnettu luonnonvarainen yksilö oli ainakin 20 vuotta vanha kadotessaan. Kaksi tarhattuna elävää siniarayksilöä on kuoriutunut vuonna 1976, joten ne ovat vanhimmat rekisteröidyt lajinsa edustajat.

Levinneisyys

Siniaraa tavattiin vain pienellä alueella Brasiliassa, koska sen pesiminen oli ilmeisesti riippuvaista Tabebuia aurea -puusta. Alue käsitti Pernambucon ja Bahian osavaltiot.lähde? Sitä ei ole tavattu enää vuoden 2000 jälkeen. IUCN muutti siniaran uhanalaisuusluokituksen äärimmäisen uhanalaisesta luonnosta hävinneeksi vuonna 2019.

Tarhattuna elää noin 120 yksilöä. 78 niistä osallistuu kansainväliseen lisääntymisohjelmaan, jota johtaa the Institute Chico Mendes of Biodiversity Conservation (ICMBio), the Natural Heritage Branch of the Brazilian Government. Tarhattuna elävien yksilöiden sijainnit marraskuussa 2007:

Laitos Koiraita Naaraita Ei tietoa Yhteensä
Al Wabra Wildlife Preservation (AWWP), Qatar, Persianlahti, Lähi-itä.2129050
Association for the Conservation of Threatened Parrots (ACTP), Berliini, Saksa.75214
Loro Parque Fundación (LPF), Teneriffa, Kanariansaaret, Espanja.1506
Lymington Foundation (LF) São Paulo, Brasilia.3205
São Paulon eläintarha (SPZ), São Paulo, Brasilia.2103
Yhteensä3442278

Viimeisen kolmen vuoden aikana Al Wabra Wildlife Preservationissa on syntynyt 16 siniaraa, Loro Parquessa neljä ja ACTP:ssa kaksi. Kaikki AWWP:ssa syntyneet poikaset on kasvattanut henkilökunta, koska sitä on pidetty turvallisempana tapana kuin sitä, että lintupariskunta olisi kasvattanut ne itse. Kun tarhattuna elävää lintukantaa pidetään tarpeeksi vahvana, lisääntyville pareille annetaan mahdollisuus itse kasvattaa joitakin poikasiaan.

Kaikki syntyneet poikaset rengastetaan ja ensimmäisen terveystarkastuksen yhteydessä ne merkitään mikrosirulla.

Vuonna 2022 siniarojen palautus uudelleen luontoon tuli huipennukseensa, kun vankeudessa kasvatettuja siniaroja vapautettiin Caatingan alueelle Brasiliassa. Luonnossa ne ovat onnistuneet myös lisääntymään. Syyskuussa 2025 projektia varjostaa epävarmuus: luonnossa tavatuilla siniaroilla on tavattu höyhenmätää aiheuttavaa sirkovirusta. Brasilian valtiolla ja projektia hallinnoivalla ACTP:llä on eriäviä näkemyksiä, mistä virus on tullut ja miten siihen pitäisi suhtautua. Brasilian valtio pitää virusta uhkana luonnonvaraisille papukaijalajeille ja antaa ymmärtää, että virus on tullut siniarojen mukana Euroopasta. ACTP taas kertoo, että virus on lähempänä Brasilian luonnonvaraisissa hyasinttiaroissa tavattua kantaa, kuin eurooppalaista viruskantaa, ja kokee että lintujen oma immuunijärjestelmä vaatii aikaa jotta se voi taistella virusta vastaan onnistuneesti.

Elinympäristö

Siniara on riippuvainen Tabebuia caraiba -puumetsistä, sillä se tarvitsee caraiba-puuta pesiäkseen.

Siniara kulttuurissa

Blue Sky Studios -animaatiostudion vuonna 2011 ilmestyneen elokuvan Rio pääosassa on kaksi siniaraa, Blu ja Jewel. Elokuvassa nämä kaksi yksilöä ovat lajinsa viimeiset. Elokuva sijoituu Brasilian Rio de Janeiroon.

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 BirdLife International: Cyanopsitta spixii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.12.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Harri Lumme: Tietovisailu. Siipipeili, 3/97. Suomen papukaijayhdistys ry.
  3. ↑ Arkive (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. 1 2 alwabra.com: Spix's Macaw Fact Sheet awwp.alwabra.com. (englanniksi)
  5. ↑ one of the world’s most threatened parrots The Spix’s macaw, a reintroduction program finally released the first batch of 20 Spix’s macaws In 2022, the most carefully executed A leading parrot conservationist advising on the project calls it “the most carefully planned, however In June 2024: For ‘extinct’ Spix’s macaw, successful comeback is overshadowed by uncertainty Mongabay Environmental News. 15.7.2024. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Official Note on the conservation of the Spix’s macaw and the fight against circovirus gov.br. 9.9.2025. Viitattu 7.11.2025.
  7. ↑ Käyttäjän Association for the Conservation of Threatened Parrots e.V. julkaisu Facebook.com. 6.9.2025. Association for the Conservation of Threatened Parrots e.V. Viitattu 7.11.2025.

Aiheesta muualla