Purppuraa

Purppuraa Dingo
Studioalbumin tiedot
Julkaistu	26. lokakuuta 2005
Formaatti	CD-levy digitaalinen lataus
Tuottaja(t)	Risto Asikainen, Antti Suomalainen
Tyylilaji	suomirock, iskelmä
Levy-yhtiö	Edel Records
Muut kannet
Albumin takakansi Vaihtoehtoinen kansikuva.
Listasijoitukset
9. (44/2005)
Dingon muut julkaisut
Dingomania 2004	Purppuraa 2005	Tähtisarja – 30 suosikkia 2006
Singlet albumilta Purppuraa
1. ”Musta leski” Julkaistu: 8. kesäkuuta 2005
2. ”Purppuraa” Julkaistu: 12. lokakuuta 2005

Purppuraa on Dingon viides studioalbumi, joka julkaistiin 26. lokakuuta 2005.

Albumilta on julkaistu kaksi singleä. Ensimmäinen single, ”Musta leski” julkaistiin 8. kesäkuuta 2005 ja ”Purppuraa”-single julkaistiin 12. lokakuuta 2005. Kappaleesta ”Purppuraa” tehtiin myös musiikkivideo.

Taustaa

Dingo oli palannut esiintymislavoille vuonna 2004 uudella kokoonpanolla, jonka ainoat alkuperäiset jäsenet olivat laulaja Pertti Neumann ja yhtyeeseen pitkän tauon jälkeen palannut basisti Jarkko Eve. Heidän lisäkseen Dingon kokoonpanoa täydennettiin kolmella kiertuemuusikolla. Ennen albumin äänitysten alkua kokoonpanoa uudistettiin niin, että kitaristiksi tuli Erik Valkama, rumpaliksi Ari Toikka ja kosketinsoittajaksi Pekka Siistonen.

Kansikuva

Albumin kannessa ovat alkuperäisjäsenet Neumann ja Jarkko Eve. Kannen kuvan on ottanut Ari O. Ojala. Takakannen kuvan on ottanut Lontoossa Ilpo Musto. Sisäkansissa on keikkakuvia, joissa näkyy koko yhtyeen silloinen kokoonpano. Keikkakuvat on ottanut Tapio Pikkarainen.

Vastaanotto

Purppuraa ei myynyt Dingon menestysvuosien tavoin, ja myyntimäärät jäivät vaatimattomiksi. Albumi oli Suomen TOP40-listalla kaksi viikkoa. Julkaisuviikollaan se oli yhdeksäntenä. Toisella viikolla se oli sijalla 23 ja kolmannella viikolla se putosi listalta.

Albumi sai kriitikoilta laimean vastaanoton. Helsingin Sanomien Tero Valkonen kirjoitti levyarvostelussaan, että Dingo pyörii yhä teiniromantiikan maailmassa, vaikka yhtye sopii ikänsä puolesta sinne vuosi vuodelta huonommin. Vaikka albumilla musiikki on hänen mukaansa rockaavampaa kuin Dingon varhaisempi tuotanto, kappaleiden taso ei silti ole hänen mukaansa lähelläkään yhtyeen huippuvuosien tasoa. Soundin Mikko Meriläinen piti albumin kappaleiden tasoa heikkona ja arvosteli tuotantoa ”muoviseksi ja tyylitajuttomaksi”. Hänen mukaansa albumin parhaimmistoa on singlenäkin julkaistu ”Musta leski”, joka sekin kuulostaa vain ”Levottoman Tuhkimon” versioinnilta.

Jälkimaine

Even laulamaa kappaletta ”Kaikki kaunis katoaa” on Spotify-suoratoistopalvelussa kuunneltu heinäkuun 2024 loppuun mennessä yli 2,6 miljoonaa kertaa. Kuuntelumäärä tekee siitä Dingon kuudenneksi striimatuimman kappaleen palvelussa. Se on myös Dingon striimatuin 1980-luvun jälkeen julkaistu kappale. Eve levytti kappaleesta uuden version vuonna 2026 julkaistulle albumilleen Viimeinen mohikaani.

Kappaleet

Kaikkien laulujen sanoitus, sävel ja laulu Pertti Neumann, ellei toisin mainita.

1. Purppuraa – 3.48
2. Erämaan enkelit – 4.17
3. Ikoni – 4.50
4. Julian silmät – 3.42
5. Intiaanikesä – 4.27 (san/säv ja laulu Jarkko Eve)
6. Musta Leski – 3.50
7. Jaguaariuni – 4.13
8. Hän on in – 4.50
9. Hullut hevoset – 3.54
10. Kaikki kaunis katoaa – 4.18 (san/säv ja laulu Jarkko Eve)
11. Radio Avalon – 3.31

Spotify-suoratoistopalvelussa albumin päättävä kappale on nimetty virheellisesti Kari Tapion ”Paalupaikka”-kappaleeksi.

Kokoonpano

• Pertti Neumann – laulu
• Jarkko Eve – basso, taustalaulu, laulu kappaleissa ”Intiaanikesä” ja ”Kaikki kaunis katoaa”
• Erik Valkama – kitara
• Ari Toikka – rummut, taustalaulu
• Pekka Siistonen – koskettimet, taustalaulu

Lähteet