Eerik Pyhä

Eerik Pyhä
Eerik Pyhän kuva Tukholman kolmannessa sinetissä, 1376.
Ruotsin kuningas
Valtakausi	1156 – 18. toukokuuta 1160
Edeltäjä	Sverker vanhempi
Seuraaja	Maunu II Henrikinpoika
Syntynyt	1120 Länsi-Götanmaa
Kuollut	18. toukokuuta 1160 Uppsala
Puoliso	Kristiina Björnintytär
Lapset	Knuut Eerikinpoika Filip Katarina Margareta
Suku	Eerik
Isä	Jedvard
Äiti	Cecilia
Uskonto	roomalaiskatolinen

Eerik Pyhä eli Eerik IX (ruots. Erik Jedvardsson den Helige; 1120 – 18. toukokuuta 1160 Uppsala) oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160. Goottilainen historiankirjoitus on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.

Eerikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. Muistitietoon perustuva pyhimystaru kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla. Sen mukaan Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua.

Avioliitto ja jälkeläiset

Hänen puolisonsa oli tanskalainen prinsessa Kristiina Björnintytär (Christina Bjørnsdatter), joka oli Ruotsin kuningas Inge I:n tyttärentytär.

Heidän tyttärensä Margareta avioitui Norjan kuningas Sverre Sigurdssonin kanssa. Heidän poikansa Knuut Eriksson oli Ruotsin kuningas vuosina 1167–1195.

Pyhimys

Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. On epävarmaa, tekikö Eerik retkeä ja jos teki, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.

Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Magnus Henriksson Uppsalan tuomiokirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.^selvennä

Hans Rosenfeldtin vuosina 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee Uppsalan tuomiokirkossa. Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella, ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja, ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.

Olavinlinnan eteläisin torni on nimetty Pyhän Eerikin mukaan. Kyseinen torni purettiin 1700-luvun alussa sen ollessa heikossa kunnossa. Pyhän Eerikin tornista on jäljellä noin 1,5 kerrosta. Linnan kirkossa on myös ollut Pyhälle Eerikille osoitettu alttari.

Kuvia

• 
  Eerik Pyhän reliikkilipas Uppsalan tuomiokirkossa.
• 
  Yksi monista Eerik Pyhän muistomerkeistä. Tämä muistomerkki on Tukholman kaupungin symbolinen muistomerkki, joka on Eerik Pyhän suojelijapatsas.
• 
  Tukholman vaakuna, jossa on kuvattuna Eerik Pyhä ja joka perustuu keskiaikaiseen sinettiin.
• 
  Kuningas Erik Pyhän kuvalla kuvioitu sinetti vuodelta 1376.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Hirvonen, Lauri: Legenda et miracula beati Erici regis et martyris (BHL 2594 & 2595): Transmission and Critical Edition of the Latin Legend and Miracle Collection of St Erik of Sweden, c. 1280–1520. (Diss.) Helsinki: University of Helsinki, 2026. ISBN 978-952-84-2233-4 Teoksen verkkoversio.
• Palola, Ari-Pekka – Mäkelä-Alitalo, Anneli: ”Eerik Pyhä (noin 1120 – 1160)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 457–458. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
• Ågren, Henrik: Erik den helige – landsfader eller beläte? En rikspatrons öde i svensk historieskrivning från reformationen till och med upplysningen. Lund: Sekel, 2012. ISBN 978-91-85767-96-0 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerik Pyhä Wikimedia Commonsissa

• Erik den Helige hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)