
RSHA eli Reichssicherheitshauptamt (”Valtakunnan pääturvallisuusvirasto”) oli natsi-Saksassa SS:n alainen organisaatio, jonka Heinrich Himmler perusti 22. syyskuuta 1939 yhdistämällä Sicherheitsdienstin (SD), Gestapon ja Kriminalpolizein.
RSHA:n ensimmäiseksi päälliköksi nimettiin Reinhard Heydrich, joka hoiti tehtävää aina toukokuussa 1942 tapahtuneeseen salamurhaansa asti. Sen jälkeen RSHA:n jokapäiväisiä johtotehtäviä hoiti Bruno Streckenbach, kunnes Himmler nimitti tammikuussa 1943 Ernst Kaltenbrunnerin organisaation johtoon. Tämä toimi tehtävässä aina sodan päättymiseen asti.
RSHA:n muodostaminen ei varsinaisesti muuttanut mitään, sillä Heydrich johti jo ennen sen luomista sekä Gestapoa että Krimalpolizeita sekä puolueen turvallisuusvirastoa. RSHA:n ansiosta kaikki turvallisuuspalvelut kuitenkin sijoitettiin saman organisaation alaisuuteen. RSHA:n toiminnassa oli kolme tärkeää osa-aluetta. Se hoiti vakoilutehtäviä sekä koti- että ulkomailla, kansallissosialistien poliittisten vastustajien tukahduttamista sekä valtakunnan alueella että valloitetuilla alueilla ja rotuvihollisten tuhoamista. RSHA:n tehtäväksi määriteltiin taistelu ”kaikkia valtakunnan vihollisia vastaan” Saksan rajojen sisä- ja ulkopuolella. Näitä olivat muun muassa kommunistit, vapaamuurarit, juutalaiset, romanit ja muut ”rodullisesti ei-suosittavat”.
Einsatzgruppen oli suoraan RSHA:n alaisuudessa, muuten RSHA jaettiin seitsemään osastoon (Amten). Alkujaan osastoja oli kuusi. Vuonna 1944 RSHA:n alaisuudessa oli noin 50 000 ihmistä.