Raaseporinjoki

Raaseporinjoki
Snappertunanjoki
Raseborgs å
Raaseporijoki eli Snappertunajoki Raaseporin linnan lähellä.
Raaseporijoki eli Snappertunajoki Raaseporin linnan lähellä.
Maat Suomi
Maakunnat Uusimaa
Kunnat Raasepori (Snappertuna)
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Suomenlahden rannikkoalue (81)
Valuma-alue Raseborgs ån va (81.073)
Pinta-ala 71,11 km²
Järvisyys 5,36 %
Pääuoman pituus 21,1 km
Pääuoman osuudet Raaseporinjoki ←Finbyån ←Kungsån ←uoma Lepinjärvestä ←uoma Lillträsketistä
Joen uoman kohteita
Alkulähde Lepinjärvi
  60.05482°N, 23.67442°E
Laskupaikka Landbofjärden, Snappertuna
  59.97477°N, 23.65927°E
Läpivirtausjärvet Huskvarnträsket (kosteikko)
Sivu-uomat Idbäcken, Kvarnbäcken, Grabbackabäcken, Duschbäcken
Taajamat Snappertuna
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 5,6 m
Laskukorkeus 0 m
Korkeusero 5,6 m
Pituus 13,4 km
Leveys yli 5 m
Kaltevuus 0,42 m/km
Muuta
Raaseporin linna.

Raaseporinjoki eli Snappertunanjoki (ruots. Raseborgs å) on Uudenmaan Raaseporissa sijaitseva 13 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Raseborgs ån valuma-alueen 21 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alimman osuuden. Joki laskee Suomenlahden Landbofjärdeniin Snappertunan eteläpuolella.

Joen nimi

Joella on ollut käytössä kaksi rinnakkaista nimeä ”Raseborgs å” ja ”Snappertuna å”, joista Raaseporgs å tuli myöhemmin vallitsevaksi. Näistä on johdettu suomenkieliset nimet Raaseporinjoki ja Snappertunanjoki. Koska ainakin nykyään kutsutaan Lepinjärvestä alkavaa uomaa karttanimillä Kungsån ja Finbyån, ja vasta alempana nimellä Raseborg å, on nimikkojoki hyvin lyhyt. Maankohoamisen seurauksena on ennen Snappertunaan ja Raaseporin linnalle johtava laivaväylä kutistunut jokimaiseksi uomaksi (vuoden 1870 kartta). Silloin joensuu haarautui Stockholmin ympäri virtaaviksi suistohaaroiksi, joista toinen on maatunut Fladaksi (vuoden 1915 kartta). Onkin luontevaa, että leveää alajuoksun uomaa on kutsuttu eri nimellä kuin yläjuoksun uomia. Joen nimiä ei ollut tapana kirjoittaa karttoihin pienille joille. Vasta vuoden 1940 kartassa esiintyy keskijuoksulla ”Raseborgs å”, mutta nimi muutettiin seuraaviin karttoihin Kungsåniksi (vuoden 1958 kartta). Finbyån on käytössä nykykartoissa (1990 ) Huskvarnträsketin ja Kungsånin välissä.

Vesistöviranomainen saattaa käyttää Raaseporinjoen nimeä koko pääuoman alaosasta, joka alkaa Lepinjärvestä. Pienen joen tapauksessa tulkinta johtaa siihen, että Raaseporinjoella olisi rinnakkaisniminä yläjuoksulla Kungsån, keskijuoksulla Finbyån ja alajuoksulla entisen merenlahden osuudella Slottsströmmen. Joen nimen vaihtumiskohta on voinut sijaita Huskvarnträsketin kohdalla. Tässä artikkelissa käytetään joesta vesistöviranomaisen tulkintaa, jossa joki alkaa Lepinjärvestä ja päättyy merenlahteen.

Joen kulku

Raaseporinjoki alkaa Lepinjärven koillisrannasta, josta se virtaa Flyetin suomaaston halki koilliseen ja kaartaa Finnbackan Kilamossenissa kohti kaakkoa. Joen pohjoisosuutta kutsutaan Kungsåniksi ja siihen yhtyy Kilamossenissa Duschbäcken ja hieman etelämpänä Grabbackabäcken . Näiden eteläpuolella seuraa joki Långängarnan peltomaisemassa laakson syvintä osaa, joka on osittain kaivettu suoraksi kanavaksi. Peltoalueen eteläosassa on joen varressa, sen itäpuolella, on tulvalammikko. Lammikon eteläpuolella Finbyssä joki kääntyy etelään ja putoaa jyrkkärinteisempään jokilaaksoon, missä se alittaa Finbyn kylätien sillan. Noin 650 metriä etelämpänä, missä joki seuraa kylätietä, siihen yhtyy etelästä tuleva Kvarnbäcken (eli Simonsbäcken ). Kylän eteläpuolella joki tekee Ledängenissä käännöksen kohti länttä ja alkaa kaartamaan Bergin ja Kudibyn välistä kohti lounasta. Täällä alavassa jokilaaksossa ennen laskettua Huskvarnträsketiä esiintyy joessa usein tulvia . Uomaa onkin levennetty suuresti ja Huskvarnträsketissä on avattu keskikanava virtauksen nopeuttamiseksi. Lasketun järven eteläosassa Fagernäsissä joki alittaa yhdystien 1102. Pienellä moottoriveneellä voi päästä Huskvarnträsketiin asti .

Fagernäsissä joki tekee aluksi säteeltään satametrisen kaarroksen ja virtaa sitten Snappertunassa kallioisten mäkien välisiin laaksoihin. Joen pääsuunta on kuitenkin eteläkaakkoon. Joki alittaa ennen kirkonkylää yhdystien 1050 (Suuri Rantatie ) ja kylässä yhden kylätien. Joen tätä osuutta voi kutsua Slottsströmmeniksi, sillä sen pohjoisrannassa korkealla mäellä sijaitsee Raaseporin linna entisellä merenrantakalliolla. Joki virtaa täällä itään päin. Joen rantaan on rakennettu saostuslammikko, johon laskee pari pelto-ojaa. Lammikolla on joen alajuoksua jäljellä 1,5 kilometriä. Sen uoma on täällä suora ja leveä, mutta vesi virtaa sään mukaisesti joko etelään tai pohjoiseen . Stenvikenin kohdalla on joessa kaislikkoinen leventymä. Sen rannat ovat alajuoksulla niittymaata tai rantapuustoa. Joki laskee Suomenlahteen Landbofjärdenissä Sundsmunneniin.

Luontoarvoja

Vedenlaatu

Raaseporinjoki on luokiteltu pieneksi savimaiden joeksi, jonka ekologinen tila on alustavan arvion mukaan välttävä. Raaseporinjoen vedenlaatua on tutkittu 1970-luvulta saakka epäsäännöllisesti. Keväällä 2019 pääuoman kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 31–48 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Kesäkuussa pääuoman suurin kokonaisfosforipitoisuus 140 µg/l havaittiin yläjuoksun tarkkailupisteellä, kun alajuoksulla vastaava pitoisuus oli 52 µg/l. Samaan aikaan pääuoman kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 790–1 200 µg/l. Noin 70%joen ravinteista tulevat pelloilta, joiden tulvimisen aiheuttamat huuhtomiset kasvattaa kuormitusta. Pääuoman ja sivu-uomien varressa on ollut noin 50 hehtaaria alavia peltomaita, jotka tulvivat herkästi. Lisäksi joen valuma-alueen maaperässä esiintyy paljon liejusavea. Valuma-alueella esiintyy myös happamia sulfaattimaita etenkin uomien ympäristössä, jotka hapetuttua muodostavat joen vettä happamoittavaa rikkihappoa.

Vuoden 2019 selvityksen tuloksia

Pääuoman rapukanta on niin heikossa kunnossa, että vuoden 2019 koeravustuksessa ei saatu saaliiksi yhtään rapua. Pääuoman kalakanta on sekin heikossa kunnossa, koska joessa on yleensä vettä kovin vähän. Vuoden 2019 koekalastuksessa tuli saaliiksi vähäinen määrä ahventa, särkeä ja kolmipiikkiä. Simpukkakartoituksessa löydettiin enimmäkseen pikkujärvisimpukkaa ja hieman isojärvisimpukkaa. Jokisimpukkaa eikä vuollejokisimpukkaa ei löytynyt. Raaseporinjoki on suurelta osin kaivettu suoraksi kanavaksi. Joki on tiheän vesikasvillisuuden valtamaa ja uoman reunoilla kasvaa heinävartista kasvustoa kuten esimerkiksi leveäosmankäämiä, järviruokoa ja ruokohelpeä. Vieraslajeista tavattiin jättipalsamin, vesiruton ja isosorsimon esiintymiä. Huskvarnträsk on laskettu järvi, jonka matalaan veteen on juurtunut tiheä kasvusto. Avoveden määrä on olematon, jonka takia siellä ei pesi merkittävästi vesilintuja.

Raseporinjoki-hanke

Raaseporijoki-hanke alkoi vuonna 2018 ja sillä pyrittiin vähentämään mereen kulkeutuvaa ravinnekuormitusta. Hankkeeseen sisältyi uomaverkoston kriittisten kohtien muutostöitä, joilla saadaan kuormitusta vähennettyä pysyvästi. Hankkeen rakentamisvaihe alkoi vuonna 2022 ja päättyi 2025.

Raseborgs ån valuma-alue

Raaseporinjoki sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueessa (81), johon Raseborgs ån valuma-alue (81.073) kuuluu. Valuma-alueen pinta-ala on 71,11 neliökilometriä (tai 68 km² ) ja järvisyys 5,36%. Valuma-alueella sijaitsee yksitoista vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Niistä suurimmat ovat Lepinjärvi (ruots. Läppträsket, 124 ha), Lähdejärvi (ruots. Källträsket, 107 ha), Kolijärvi (ruots. Gåliträsket, 61 ha) ja Myllylampi (ruots. Kvarnträsket, 42 ha).

Huomautukset

  1. 1 2 Raaseborgs ån valuma-alueen pääuoman tiedoille ei ole yksittäistä lähdetietoa. Sen määritys on kuvailtu Raaseborgs ån valuma-alueen artikkelissa kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo, ja kun vesistöviranomaisen oma arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!

Lähteet

  1. 1 2 3 Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. 1 2 3 4 Raaseporinjoen valuma-alue - yksityiset suojelualueet Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 11.12.2025.
  3. 1 2 3 Raaseporinjoen alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.12.2025.
  4. 1 2 3 4 Raaseporinjoen suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.12.2025.
  5. 1 2 Raseborgs ån valuma-alue (81.073) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.12.2025.
  6. ↑ Postikortti 1902 Parti AF Snappertuna Å vid Raseborg huuto.net. 12.10.2025. Helsinki: Huuto.net. Viitattu 16.12.2025.
  7. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2014 07 Snappertuna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 16.12.2025.
  8. ↑ Topografinen kartta 1:42 000. (20k-kartat, 1870 ja 1920) Vanhat kartat-palvelu (TIFF) Viitattu 16.12.2025.
  9. 1 2 3 4 5 6 7 8 Tietoa Raaseporinjoesta raseborg.fi. 22.1.2025. Tammisaari: Raaseporin kaupunki. Viitattu 16.12.2025.
  10. 1 2 3 Vaskio, Sara: Projektet Raseborgs å – Raaseporinjoki-hanke (PDF) (Kustvattenkväll) luvy.fi. 15.3.2022. Lohja: Raasepori & Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 16.12.2025. (suomeksi)(ruotsiksi)
  11. 1 2 Leppänen, Marko: Ruovikko-eksploraatio: Snappertunan ja Tammisaaren muinaisväyliä kartoittamassa (blogi) Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia. 12.10.2010. Viitattu 16.12.2025.
  12. 1 2 3 Vaskio, Sara: Projektet Raseborgs å – Raaseporinjoki-hanke (PDF) wwf.fi. 16.2.2022. Raaseporin kaupunki: Raaseporin kaupunki & WWF. Viitattu 17.12.2025. (suomeksi)(ruotsiksi)
  13. 1 2 Uudenmaan kulttuurimaisemakuvauks - 4. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat (PDF) (s.28–30) ym.fi. 2015. Helsinki: Ympräristöministeriö. Viitattu 17.12.2025. (suomeksi)(ruotsiksi)
  14. ↑ Snappertunan kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 17.12.2025.
  15. ↑ Heikkala, Elina & Kupiainen, Virve & Keskitalo, Pertti: Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma (PDF) (s.4–10) raseborg.fi. 2019. Raasepori: Ramboll Finland Oy & Raaseporin Ympäristötoimisto. Viitattu 15.12.2025.
  16. ↑ Raaseporinjoki-hanke raseborg.fi. 22.1.2025. Tammisaari: Raaseporin kaupunki. Viitattu 16.12.2025.
  17. ↑ Suomenlahden rannikkoalue (81) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.12.2025.

Aiheesta muualla