Rannikkosoutu eli coastal-soutu tai avovesisoutu on vesillä rannikko-olosuhteissa tapahtuva soutumuoto, joka eroaa perinteisestä ratasoudusta ja sisäsoudusta. Tämä soutumuoto on erityisen suosittu rannikkoyhteisöissä ja -alueilla, joilla avoimet vesistöt ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat tyypillisiä. Se on saavuttanut suosiotaan kilpailullisena lajina sekä harrastuksena. Rannikkosoutu on yksi nopeimmin kasvavista soutumuodoista maailmalla.
Rannikkosoudun rantasprintti on uusi olympialaji Los Angelesin olympialaisissa 2028.
Rannikkosoutu eroaa perinteisestä ratasoudusta ja sisäsoudusta useilla tavoilla. Yksi merkittävä eroavaisuus on veneiden muotoilussa. Rannikkosoutuveneet ovat yleensä kestäviä ja vakaampia kuin perinteiset soutuveneet. Ne on suunniteltu kestämään aallokkoa, tuulta ja vaihtelevia vesiolosuhteita, mikä tekee niistä sopivia avoimille vesille. Rannikkosoudussa kilpaillaan rannikoiden vaativissa olosuhteissa, joissa tuuli, aallot, vuorovesi, merivirtaukset ja maaston muodot vaikuttavat paljon suoritukseen. Lajia on pidetty perinteiseen ratasoutuun nähden astetta enemmän extreme-urheilulajina. Rannikkosoudussa kilpaillaan rantasprintissä (beach sprint) ja kestävyysmatkalla (endurance).
Rantasprintissä kilpailumatka on 500 metriä. Siinä lähtö- sekä maaliviiva sijaitsevat hiekkarannalla. Kilpailu alkaa lähtömerkistä, jolloin lähtöviivalta juostaan 10–50 metrin matka rantaviivalla olevaan veneeseen. Veneeseen asetuttua, soudetaan 250 metrin matka pujotellen kolme poijua oikeassa järjestyksessä ja viimeisen poijun kohdalla tehdään 180-asteen käännös takaisinpäin. Takaisinpäin tullessa ei enää pujotella poijuja vaan soudetaan suoraan rantaan sama 250 metrin matka. Perille saavuttua tulee vielä juosta maaliviivalle.
Kilpailu koostuu yleensä kahdesta eri vaiheesta: aika-ajosta ja pudostuskilpailusta (knock-out). Aika-ajossa kilpailijat suorittavat radan yksitellen ja kaikille mitataan oma aika. Nopeimmat heistä pääsevät seuraavaan vaiheeseen eli pudostuskilpailuun, jossa jatketaan kilpailija kilpailijaa vastaan. Pudostuskilpailut voivat mennä esimerkiksi seuraavasti: aika-ajosta kahdeksan parasta kilpailijaa asetaan pareittain aika-ajon sijoitusten mukaan. Parit ovat seuraavanlaiset: ajallisesti ensimmäinen ja viimeinen, toinen ja seitsemäs, kolmas ja kuudes sekä neljäs ja viides ovat pareja keskenään. Tässä ensimmäisessä vaiheessa eli puolivälierässä on täten neljä eri lähtöä. Lähtöjen voittajat eli tässä tapauksessa neljä voittajaa pääsevät etenemään toiseen vaiheeseen, välierään. Lähtöjen häviävät putoavat kilpailusta. Välierässä on kaksi lähtöä ja kummankin lähdön voittajat pääsevät jatkamaan finaaliin. Finaalikaksikosta ensimmäisenä maaliin tullut voittaa koko kilpailun.
Kilpailumatkan pituus kestävyysmatklla on tyypillisesti 4-6 km. Pituus voi kuitenkin vaihdella esimerkiksi olosuhteiden mukaan. Kilpailuissa on yleensä yhteislähdöt eli useat veneet lähtevät lähtöviivalta liikkelle samanaikaisesti. Jos osallistujia on paljon, kilpailu voidaan järjestää useampina alkuerinä ja finaalina. Jatkoon pääsy määräytyy sijoitusten perusteella. Kilpailun voi aloittaa kahdella eri tavalla, joko suoraan vedestä, jossa veneet ovat jo siellä valmiina tai rannalta.
Kilpailussa ei ole erillisiä, omia ratoja kullekin soutajalle eli kaikki liikkuvat samalla alueella saman radan sisällä. Omien reittilinjojen valitseminen on tärkeä taktinen osa lajia, jotta törmäyksiltä vältyttäisiin. Radan muoto vaihtelee ja se voi olla esimerkiksi suorakolmion muotoinen. Radalla on myös poijuilla merkittyjä käännöspisteitä, jotka tulee kiertää oikeassa järjestyksessä. Kestävyysmatkan voittaja on se, joka ylittää maaliviivan ensimmäisenä.
Rannikkosoutu on saavuttanut suosiota kilpailullisena lajina eri puolilla maailmaa. Monissa maissa järjestetään rannikkosoudun kilpailuja, jotka voivat vaihdella lyhyistä sprinttikilpailuista pitkiin kestävyyskilpailuihin. Kilpailuissa veneet joutuvat kohtaamaan vaihtelevia sääolosuhteita ja aallokkoa, mikä tekee kilpailuista haastavia ja jännittäviä. Rannikkosoutuun kuuluu myös monenlaisia tapahtumia ja retkiä, jotka houkuttelevat harrastajia nauttimaan avoimista vesistä ja luonnosta. Tällaiset tapahtumat voivat olla yhteisöllisiä ja hauskoja kokemuksia, joissa korostuu ulkoilu ja liikkuminen vesillä.
MM-kilpailuissa soudetaan rantasprintissä ja kestävyysmatkalla,
Rannikkosoudussa kilpaillaan MM-kilpailuissa rantasprintin lisäksi myös kestävyysmatkalla, jossa on mukana seuraavat veneluokat:
Kansainvälinen soutuliitto (World Rowing, ent. FISA) on tunnustanut rannikkosoudun viralliseksi soutumuodoksi ja on edistänyt sen kehittämistä kansainvälisesti. Se on yksi kolmesta kansainvälisestä soudun arvokisalajista ratasoudun ja sisäsoudun rinnalla. Lajissa järjestetään vuosittain viralliset MM-kilpailut sekä kestävyysmatkalla (endurance) että sprinttimatkalla (beach sprint).
Rannikkosoudun rantasprintti on yksi Los Angelesin olympialaisten lajeista.
Vuonna 2022 Saudersfootissa, Walesissa pidetyissä MM-kilpailuissa Joel Naukkarinen voitti beach sprintissä pronssia, joka oli ensimmäinen Suomen arvokisamitali lajissa. Kestävyysmatkalla MM-pronssia ovat 2024 voittaneet Eeva Karppinen naisten yksikössä ja Joel Naukkarinen sekä Jukka-Pekka Kauppi miesten kaksikossa. Samana vuonna Karppinen ja Naukkarinen voittivat EM-hopeaa sekakaksikossa ja Karppinen EM-pronssia yksikössä. Joel Naukkarinen ja Eeva Karppinen voittivat sekakaksikon kesyävyysmatkan maailmanmestaruuden vuoden 2026 lokakuussa Kiinan Qingdaossa. Samoissa kisoissa kumpikin sai erikseen yksikkömatkalla myös MM-pronssia.