Rantakurvi

Rantakurvi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Suomessa:

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Xenus
Laji: cinereus
Kaksiosainen nimi

Xenus cinereus
(Guldenstadt, 1775)
Katso myös

  Rantakurvi Wikispeciesissä
  Rantakurvi Commonsissa

Rantakurvi (Xenus cinereus) on pieni kahlaaja, joka on Suomessa esiintymisalueensa länsirajalla. Ensimmäiset havainnot Suomessa on tehty 1800-luvun lopulla.

Koko ja ulkonäkö

Rantakurvi on päältä vaaleanharmaa, selässä musta V-kuvio. Alapuolelta kuviottoman valkea, keltaiset jalat lyhyet. Pitkä musta nokka kaareutuu loivasti ylöspäin. Lennossa siivillä selvät valkoiset kolmiot, vertaa punajalkavikloon. Pituus 22–27 cm, siipien kärkiväli 36–45 cm, paino 50–95 g. Kutsuääni on ’vy-vy-vy’, muistuttaen pikkukuovin ääntä.

Vanhin suomalainen rengastettu rantakurvi on ollut 16 vuotta 2 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin rantakurvi.

Rantakurvin kuvaili ja nimesi tieteelle Johann Anton Güldenstädt 1775.

Levinneisyys

Rantakurvi esiintyy Venäjän länsiosista Itä-Aasiaan. Euroopan kannaksi on arvioitu 40 100 – 60 300 paria, joista lähes kaikki Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla. Lisäksi lajia pesii Valko-Venäjällä (150–200 paria), Ukrainassa (20–30 paria) ja Suomessa (muutama pari). Maailman kannan on arvioitu olevan nelinkertainen Euroopan kantaan verrattuna.

Suomi on lajin levinneisyysalueen länsireunaa. Rantakurvi on aina ollut Suomessa harvinainen. Perämerellä se on pesinyt ainakin 1950-luvulta lähtien, mutta kanta on pienentynyt noin 30 parista nykyiseen 5–10 pariin. Suomen pesimäkannaksi vuosina 2019–2024 on arvioitu keskimäärin 6 paria.

Rantakurvin Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024
RaportointikausiMinimiKeskimäärinMaksimi
2008–20123 5
2013–2018568
2019–20245610

Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Rantakurvin arvo on 8 509 euroa.

Elinympäristö

Rantakurvi Lapissa.

Rantakurvi viihtyy rantaniityillä, satamissa, puunlajittelualueilla ja muilla kosteilla ja aukeilla paikoilla.

Lisääntyminen

Pesä on avoimesti maassa. Naaras munii 4 munaa, joita molemmat emot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja koiras enimmäkseen huolehtii niistä, sillä naaras lähtee syysmuutolle pian poikasten kuoriuduttua.

Suomessa lajia on tutkinut varsinkin biologi Nils Fritzén Perämeren pohjukassa.

Ravinto

Hyönteiset, nilviäiset, äyriäiset ja madot. Ruokailee kiireisen oloisena ja usein pesee löytämänsä ötökän.

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Xenus cinereus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
  3. ↑ Terek Sandpiper Xenus cinereus (pdf) (Population. Population in detail. Supplementary information.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Terek Sandpiper Xenus cinereus (Population. Population in detail.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”In Europe, the total population size is estimated at 80,300-121,000 mature individuals, with 40,100-60,300 breeding pairs (BirdLife International 2021), and comprises roughly a quarter of the species' global range. The global population size is estimated at 260,000-470,000 individuals (Wetlands International 2023), which equates to 173,000-313,000 mature individuals. The global population size has therefore been estimated at 173,000-313,000 mature individuals.” Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
  5. 1 2 Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Rantakurvi (Xenus cinereus)) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 20.11.2025.
  6. 1 2 Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Lindén, A., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 20.11.2025.
  7. ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Xenus cinereus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Xenus cinereus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 20.11.2025.

Aiheesta muualla