| Raubasiini | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Metyyli-(1S,15R,16S,20S)-16-metyyli-17-oksa-3,13-diatsapentasyklo[11.8.0.02,10.04,9.015,20]henikosa-2(10),4,6,8,18-pentaeeni-19-karboksylaatti |
| CAS-numero | 483-04-5 |
| PubChem CID | 441975 |
| SMILES | CC1C2CN3CCC4=C(C3CC2C(=CO1)C(=O)OC)NC5=CC=CC=C45 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C21H24N2O3 |
| Moolimassa | 352,422 g/mol |
| Sulamispiste | 262,5–263 °C |
Raubasiini eli ajmalisiini (C21H24N2O3) on indolirakenteisiin alkaloideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä on käytetty lääketieteessä verenpainetta alentavana, rauhoittavana ja sedatiivisena aineena.
Huoneenlämpötilassa raubasiini on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste on optisesti aktiivista ja sen kiertokyky kloroformiliuoksessa on –60. Raubasiinia esiintyy useissa kasveissa, muun muassa intiankäärmepuun (Rauvolfia serpentina) ja muiden käärmepuiden juurissa, ruusukataran (Catharanthus roseus) kuoressa ja johimbepuussa (Corynanthe johimbe).
Raubasiini sitoutuu α1-adrenergisiin reseptoreihin. Se aiheuttaa verisuonten laajenemista ja verenpaineen laskua. Yhdiste aiheuttaa noradrenaliinin, serotoniinin ja katekoliamiinin määrän vähenemistä aivoissa ja aikaansaa sedaation. Raubasiinia on käytetty korkean verenpaineen hoitoon yhdessä reserpiinin, almitriinin ja torajyväalkaloidien kanssa.