Rauta(II)hydroksidi

Rauta(II)hydroksidi
Tunnisteet
CAS-numero	18624-44-7
PubChem CID	10129897
Ominaisuudet
Molekyylikaava	Fe(OH)2
Moolimassa	89,866 g/mol
Ulkomuoto	valkoinen kiinteä aine, hapettuessaan muuttuu vihertäväksi ja ruskeaksi
Tiheys	3,4 g/cm3
Liukoisuus veteen	ei liukene veteen
	Infobox OK

Rauta(II)hydroksidi eli ferrohydroksidi (Fe(OH)₂) on rauta- ja hydroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.

Ominaisuudet ja valmistus

Rauta(II)hydroksidi on puhtaana valkoista, veteen liukenematonta ainetta. Sen Fe²⁺-ionit hapettuvat kuitenkin ilman hapen vaikutuksesta hyvin helposti Fe³⁺-ioneiksi, jolloin väri muuttuu harmahtavanvihreästä vihreän kautta lopulta ruskeaksi rauta(III)hydroksidiksi. Vihreä yhdiste sisältää sekä Fe²⁺ että Fe³⁺-ioneja. Yhdiste liukenee hyvin huonosti veteen, mutta liukenee happoihin ja emäksiin. Esimerkiksi natriumhydroksidiin se liukenee muodostaen kompleksiyhdisteen, natriumtetrahydroksoferraatin(II) (Na₂[Fe(OH)₄]).

Rauta(II)hydroksidia valmistetaan rauta(II)yhdisteen vesiliuoksen ja alkalimetallihydroksidin välisellä reaktiolla. Veteen niukkaliukoinen rauta(II)hydroksidi saostuu.

Fe²⁺ + 2 OH^- → Fe(OH)₂

Lähteet

1 2 3 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 189. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
↑ Haynes, W. M. (toim.): CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4-67. (97. painos) CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
1 2 Alan M. Stolzenberg: Iron Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.8.2012
1 2 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 1447. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 14.08.2012. (englanniksi)
↑ Anil Kumar De: A Text Book of Inorganic Chemistry, s. 735. New Age International, 2003. ISBN 978-81-224-1384-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 14.08.2012. (englanniksi)

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[karamaki-1] 1 2 3 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 189. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3

[CRC-2] Haynes, W. M. (toim.): CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4-67. (97. painos) CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)

[kirk-othmer-3] 1 2 Alan M. Stolzenberg: Iron Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.8.2012

[inorganic-4] 1 2 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 1447. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 14.08.2012. (englanniksi)

[5] Anil Kumar De: A Text Book of Inorganic Chemistry, s. 735. New Age International, 2003. ISBN 978-81-224-1384-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 14.08.2012. (englanniksi)