| Relayer Yes | ||
|---|---|---|
 | ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 1974 | |
| Tuottaja(t) | Yes | |
| Tyylilaji | progressiivinen rock sinfoninen rock jazz-rock | |
| Levy-yhtiö | Atlantic Records | |
| Yesin muut julkaisut | ||
| Tales from Topographic Oceans 1973 |
Relayer 1974 |
Going for the One 1977 |
Relayer on Yes-yhtyeen seitsemäs albumi, joka nauhoitettiin ja julkaistiin vuonna 1974. Se on yhtyeen ainoa albumi, jolla soittaa Patrick Moraz, joka korvasi kosketinsoittaja Rick Wakemanin aikaisemmin samana vuonna. ”The Gates of Delirium” -kappaleen osio ”Soon (oh soon the light)” julkaistiin rajoitettuna singlepainoksena tammikuussa 1975 B-puolenaan ”Sound Chaser”.
Albumi on hieman jazz-painotteisempi kuin edelliset levyt johtuen osittain Patrick Morazin jazz-taustasta. Ennen Morazin liittymistä yhtyeeseen julkisuudessa vahvana ehdokkaana pidettiin Aphrodite’s Child -yhtyeestä ja soolourastaan sekä säveltäjänä tunnettua Vangelista, mutta hän ei soveltunut yhtyeeseen. Howen mukaan hän soitti loistavasti, mutta muutti improvisoivasti sovituksiaan kerrasta toiseen, kun taas Yesin perustana olivat rakenteiden tarkat sovitukset. Alan Whitelle albumi oli toinen studioalbumi. Bill Brufordin King Crimsoniin liittymisen seurauksena White oli mukana Yessongs - livealbumilta lähtien, jolla on mukana joitakin Brufordin vielä soittamia kappaleita.