| Riekonsara | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | lachenalii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex lachenalii |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Riekonsara (Carex lachenalii) on sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on matalakasvuinen ja sen varret ovat selvästi pystyjä. Riekonsaran lehdet ovat tasaisia sekä vihreitä ja lehtien tyvitupet ovat ruskeita. Riekonsara on yhtäläistähkäinen saralaji ja sen kukinto koostuu kolmesta tai neljästä pyöreähköstä tähkästä. Tähkät ovat tiiviisti lähellä toisiaan ja niissä on tyvellä hedekukkia. Emikukat ovat kaksiluottisia. Tähkäsuomut ovat yleisväritykseltään tummanruskeita, mutta keskisuonen kohdalta vaaleampia. Pullakot ovat ruskeita ja niissä on lyhyt nokkamainen suuota.
Riekonsara muistuttaa muun muassa polkusaraa (Carex brunnescens) sekä harmaasaraa (Carex canescens), mutta niiden tähkistö ei ole niin tiivis ja varsi niin tanakasti pystyssä oleva kuin riekonsaralla. Muuten riekonsara muistuttaa myös lettosaraa (Carex heleonastes) sekä kirjosaraa (Carex norvegica).
Riekonsara kasvaa monenlaisilla kosteilla paikoilla ja on yleinen tunturiseudulla. Suomessa riekonsaraa tavataan yleisimmin Kilpisjärven ympäristössä sekä sen lisäksi muualla käsivarren Lapissa, Utsjoella ja joiltakin paikoilta hieman etelämpää. Eteläisin esiintymä on itärajan läheltä, Sallan ja Savukosken kuntien rajamailta.
Riekonsaran tieteellisen nimen lajinimi (lachenalii) viittaa 1700-luvulla eläneeseen sveitsiläiseen professoriin Werner de la Chenaliin.