| Rob Bordson | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1988 Duluth, MN, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Bordo |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 188 cm |
| Paino | 91 kg |
| Seura | |
| Seura | Stavanger Oilers |
| Sarja | Fjordkraft-ligaen |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2016– |
| Aik. seurat | Syracuse Crunch (AHL) Adirondack Phantoms (AHL) Trenton Titans (ECHL) Rochester Americans (AHL) Chicago Wolves (AHL) Adirondack Thunder (ECHL) Providence Bruins (AHL) Iowa Wild (AHL) Fischtown Pinguins (DEL) Düsseldorfer EG (DEL) Västerviks IK (Allsv.) HPK (SML) Kansas City Mavericks (ECHL) |
Rob Bordson (s. 9. kesäkuuta 1988 Duluth, Minnesota, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Norjan Fjordkraft-ligaenin Stavanger Oilersissa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Bordson osaa pelata myös laidassa.
Bordson kävi high schoolin kotikaupungissaan Minnesota Duluthissa, jonka jälkeen Cedar Rapids RoughRiders varasi hänet 95. pelaajana USHL:n varaustilaisuudessa 2006. Bordson siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2006–2007. Vuodet 2007–2010 hän kävi Minnesota-Duluthin yliopistoa. Sophomore -vuotensa 2008–2009 päätteeksi Bordson voitti WCHA:n mestaruuden ja hänet valittiin divisioonan akateemiseen tähdistökentälliseen. Junior -vuotenaan 2009–2010 Bordson oli tehoilla 12+28=40 UMD:n kolmanneksi paras Mike Connollyn kanssa. Hänet valittiin kauden päätteeksi WCHA:n akateemiseen tähdistökentälliseen.
Maaliskuussa 2010 NHL-varaamaton Bordson teki kaksivuotisen tulokassopimuksen Anaheim Ducksin kanssa. Hän pelasi alkukauden 2010–2011 AHL-joukkue Syracuse Crunchin vahvuudessa, kunnes marraskuussa Ducks kauppasi Bordsonin ja puolustaja Danny Syvretin Philadelphia Flyersiin vaihdossa hyökkääjä Patrick Marooniin ja David Lalibertéen. Hän pelasi myös loppukauden farmissa, Adirondack Phantomsin vahvuudessa. Bordson voitti joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +13. Kaikkiaan hänen AHL:n tulokaskautensa toi 76 runkosarjaottelussa tehot 8+16=24.
Kesäkuussa 2011 Flyers kauppasi Bordsonin ja hyökkääjä Mike Richardsin Los Angeles Kingsiin vaihdossa hyökkääjä Wayne Simmondsiin ja Brayden Schenniin sekä kesän 2012 toisen kierroksen varausvuoroon. Kingsilla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan tehdä sopimusta Bordsonin kanssa, joten hän jäi rajoitetuksi vapaaksi agentiksi heinäkuussa. Syyskuussa Bordson teki sopimuksen ECHL-joukkue Trenton Titansin kanssa. Joulukuussa hän teki ammattilaistry-out -sopimuksen AHL-joukkue Rochester Americansin kanssa. Bordson pelasi siellä kahdeksan ottelua, kunnes hän palasi Titanin vahvuuteen. Bordson oli kauden 2011–2012 päätyttyä joukkueen toiseksi paras pistemies Andy Bohmbachin jälkeen ja hän voitti Phantomsin sisäisen tehotilaston lukemalla +7. Helmikuussa 2012 Bordson teki kuitenkin AHL-sopimuksen edellisen kauden seuransa Adirondack Phantomsin kanssa. Hän pelasi joukkueessa myös kaksi seuraavaa kautta. Syksyllä 2013 Bordson osallistui myös Philadelphia Flyersin NHL-harjoitusleirille, mutta hän palasi sen päätteeksi kuitenkin Phantomsiin, jonka varakapteeniksi Bordson nousi kaudella 2013–2014.
Elokuussa 2014 Bordson teki vuoden mittaisen AHL-sopimuksen Chicago Wolvesin kanssa. Samana syksynä hän osallistui myös NHL-seura St. Louis Bluesin harjoitusleirille, jonka päätteeksi Bordson palasi Wolvesin vahvuuteen. Syyskuussa 2015 hän teki ECHL-sopimuksen Adirondack Thunderin kanssa. Bordson nousi joukkueen kapteeniksi. Hän pelasi kauden aikana myös ECHL:n tähdistöottelussa. Marraskuussa lainasi Bordsonin AHL-joukkue Providence Bruinsiin. Kymmenen siellä pelatun ottelun jälkeen hän palasi joulukuussa Thunderin vahvuuteen. Noin kymmenen päivää myöhemmin Bordson siirtyi ammattilaistry-out -sopimuksella AHL-joukkue Iowa Wildiin, jossa hän pelasi loppukauden. Bordson toimi Wildin varakapteenina.
Kaudeksi 2016–2017 Bordson siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan nousijajoukkue Fischtown Pinguinsin riveihin. Hän oli tehoilla 8+30=38 joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Jack Combsin jälkeen. Bordson voitti myös Pinguinsin sisäisen tehotilaston lukemalla +10. Kaudeksi 2017–2018 hän siirtyi jatkamaan DEL-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella Düsseldorfer EG:hen. Bordson kärsi loppukaudella kuitenkin aivotärähdyksestä. Heinäkuussa 2017 hän teki vuoden mittaisen sopimuksen monikansallisen Erste Bank Eishockey Ligan itävaltalaisjoukkue Dornbirner EC:n kanssa. Bordson kuitenkin loukkasi polvensa jo harjoituskaudella, mikä piti hänet sivussa koko kauden 2018–2019.
Bordson siirtyi kaudeksi 2019–2020 vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskan-joukkue Västerviks IK:hon. Hän nousi joukkueen varakapteeniksi. Bordson johti Västervikin sisäistä pistepörssiä tehoilla 10+24=34, kunnes siirtotakarajalla helmikuussa 2020 hän siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhoon. Bordson osoittautui joukkueelle kuitenkin pettymykseksi, sillä hän teki kymmenessä ottelussa vain neljä syöttöpistettä, eikä Bordson mahtunut kauden viimeisessä ottelussa enää kokoonpanoon.
Lokakuussa 2020 Bordson teki vuoden mittaisen sopimuksen ECHL-joukkue Kansas City Mavericksin kanssa. Hän nousi kaudella 2020–2021 joukkueen kapteeniksi. Bordson jakoi tehoilla 17+33=50 Mavericksin sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Lane Scheidlin kanssa.
Kaudeksi 2021–2022 Bordson siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Norjan Fjordkraft-ligaenin Stavanger Oilersiin.
| Runkosarja | Pudotuspelit | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | ||
| 2006–2007 | Cedar Rapids RoughRiders | USHL | 47 | 6 | 29 | 35 | 26 | 5 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||
| 2007–2008 | Univ. of Minnesota-Duluth | WCHA | 27 | 1 | 6 | 7 | 6 | – | – | – | – | – | ||
| 2008–2009 | Univ. of Minnesota-Duluth | WCHA | 15 | 0 | 0 | 0 | 6 | – | – | – | – | – | ||
| 2009–2010 | Univ. of Minnesota-Duluth | WCHA | 40 | 12 | 28 | 40 | 18 | – | – | – | – | – | ||
| 2010–2011 | Syracuse Crunch | AHL | 15 | 1 | 2 | 3 | 4 | – | – | – | – | – | ||
| Adirondack Phantoms | AHL | 61 | 7 | 14 | 21 | 28 | – | – | – | – | – | |||
| 2011–2012 | Trenton Titans | ECHL | 38 | 17 | 34 | 51 | 38 | – | – | – | – | – | ||
| Rochester Americans | AHL | 8 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | |||
| Adirondack Phantoms | AHL | 24 | 2 | 5 | 7 | 16 | – | – | – | – | – | |||
| 2012–2013 | Adirondack Phantoms | AHL | 76 | 12 | 13 | 25 | 35 | – | – | – | – | – | ||
| 2013–2014 | Adirondack Phantoms | AHL | 75 | 11 | 14 | 25 | 69 | – | – | – | – | – | ||
| 2014–2015 | Chicago Wolves | AHL | 61 | 8 | 15 | 23 | 33 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||
| 2015–2016 | Adirondack Thunder | ECHL | 9 | 9 | 9 | 18 | 4 | – | – | – | – | – | ||
| Providence Bruins | AHL | 10 | 1 | 4 | 5 | 4 | – | – | – | – | – | |||
| Iowa Wild | AHL | 50 | 8 | 10 | 18 | 17 | – | – | – | – | – | |||
| 2016–2017 | Fischtown Pinguins | DEL | 45 | 8 | 30 | 38 | 22 | 6 | 0 | 2 | 2 | 4 | ||
| 2017–2018 | Düsseldorfer EG | DEL | 31 | 3 | 13 | 16 | 8 | – | – | – | – | – | ||
| 2018–2019 | Dornbirner EC | EBEL | ||||||||||||
| 2019–2020 | Västerviks IK | Allsvenskan | 38 | 10 | 24 | 34 | 28 | – | – | – | – | – | ||
| HPK | SM-liiga | 10 | 0 | 4 | 4 | 2 | – | – | – | – | – | |||
| 2020–2021 | Kansas City Mavericks | ECHL | 59 | 17 | 33 | 50 | 10 | – | – | – | – | – | ||
| 6 kautta | yhteensä | AHL | 380 | 50 | 77 | 127 | 208 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||
| 3 kautta | yhteensä | ECHL | 106 | 43 | 76 | 119 | 52 | – | – | – | – | – | ||
| 2 kautta | yhteensä | DEL | 76 | 11 | 43 | 54 | 30 | 6 | 0 | 2 | 2 | 4 | ||
| 1 kausi | yhteensä | SM-liiga | 10 | 0 | 4 | 4 | 2 | – | – | – | – | – | ||