| Rotovo Ротово |
|
|---|---|
Rotovo |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Pihkovan alue |
| Piiri | Petserin piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2021) | 351 |
Rotovo (ven. Ротово, vir. Roodva, setoksi Rootova tai Tserepinna) on kylä Petserin piirissä Pihkovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Kudebin sivujoen Vrudan varrella. Kylässä oli 351 asukasta vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan.
Varhaisimmat maininnat kylästä ovat 1600-luvulta. 1800-luvulla alueelle syntyi kartano, josta on käytetty omistajien sukunimien mukaan ainakin nimiä Horepnino, Semenovskoje ja Korsakovo. Setonkielinen rinnakkaisnimi Tserepinna viitannee sukunimeen Tšerepov. Vuonna 1882 Štšemeritsyn ortodoksiseen seurakuntaan ja Panikovitšin volostiin kuuluneessa Semenovskojessa oli 40 asukasta.
Vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa seutu liitettiin Viroon osana Petserinmaata. Rootovan kunta muodostettiin vuonna 1922 lakkautetun Pankjavitsan kunnan keskiosasta. Vuonna 1936 Rootovon [sic] kunnassa oli 4 824 asukasta, joista 3 841 oli venäläisiä, 639 oli latvialaisia, 308 oli virolaisia (mukaan lukien 64 setukaista), 18 oli saksalaisia ja 9 muun kansallisuuksien edustajia. Yhdeksän henkilön kansallisuus ei ollut tiedossa. Kunnan nimi muutettiin vuonna 1939 Roodvan kunnaksi ja siitä siirrettiin Litšnikovon, Tarantajevon, Slizujevon ja Gorbunovon kylät Lõunan (Lauran) kuntaan.
Vuodesta 1945 Rotovo kuului kyläneuvoston keskuksena Venäjän SFNT:n Pihkovan alueen Katšanovon piiriin, kunnes se jaettiin Petserin ja Palkinon piirien välillä vuonna 1958, minkä jälkeen Rotovo on kuulunut Petserin piiriin. Vuonna 1959 kyläneuvostoon liitettiin osa Šumilkinon kyläneuvostosta. Rotovon kyläneuvosto lakkautettiin vuonna 1961 ja sen alue liitettiin Panikovitšin ja Lavryn kyläneuvostoihin. Itse Rotovon kylä liitettiin jälkimmäiseen.
Kylään rakennettiin arkkienkeli Mikaelille pyhitetty tsasouna vuonna 2013.