Historiaa
STT:n varhaisimman edeltäjän Suomen Sähkösanomatoimiston perusti toimittaja Woldemar Westzynthius 1. marraskuuta 1887. Sen tuolloinen tehtävä oli lähettää palvelusta maksaneille maakuntalehdille uutisia lennätinverkon kautta. Westzynthius myi toimiston vuonna 1894 Uno Alfons Wasastjernalle, mutta viranomaiset lakkauttivat sen ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1902. Wasastjerna osti kuitenkin Suomen Sähkösanomatoimiston kilpailijaksi muutamaa vuotta aiemmin perustetun Suomen Uutistoimiston ja jatkoi toimintaa sen puitteissa. Vuonna 1915 Suomen Uutistoimisto ja sen kilpailija Sanomalehtien Tietotoimisto fuusioituivat, jolloin syntyi nykyinen Suomen Tietotoimisto. Kun Suomen kolmas uutistoimisto Itä-Suomen Uutistoimisto lopetti toimintansa pian Suomen itsenäistymisen jälkeen, STT:lle ei käytännössä jäänyt kotimaista kilpailijaa. Yhteistyö valtion kanssa ja valtiolta saatu taloudellinen tuki antoivat pian STT:n toiminnalle puolivirallisen luonteen. Vuonna 1920 STT sai rinnalleen SDP:n perustaman Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston (TST).
Alun perin STT:n suurimmat omistajat olivat Helsingin Sanomat, Uusi Suometar, Hufvudstadsbladet, Turun Sanomat, Karjala ja Aamulehti. 1900-luvun aikana omistajia tuli lisää, ja Helsingin Sanomien, Uuden Suomen ja Turun Sanomien alun perin yli 80-prosenttinen enemmistöomistus putosi 1980-luvulle tultaessa 62 prosenttiin.
STT osti kuvatoimisto Lehtikuvan Sanoma Newsilta 1. maaliskuuta 2010. Lehtikuva Oy, jonka STT omisti 100-prosenttisesti, fuusioitiin emoyhtiöönsä 1.1.2012. STT-Lehtikuva-brändi lyheni vuonna 2016 takaisin STT-muotoon. Lehtikuva säilyi kuitenkin itsenäisenä tuotemerkkinä, ja esimerkiksi sanomalehdissä julkaistavat uutiskuvat kreditoidaan edelleen Lehtikuvan nimiin.
Vuonna 2025 STT:llä oli yhteensä 24 omistajaa, joista kolmen suurimman (Sanoma, Keskisuomalainen ja Bonnier) osuus on yli 90 prosenttia. Suurin omistaja Sanoma omistaa 75,4 prosenttia uutistoimiston osakkeista.
STT:n uutiset kuuluivat Yleisradion säännöllisiin radiolähetyksiin 77 vuoden ajan vuosina 1926–2003. Vuoteen 1965 saakka Yleisradiolla ei ollut lainkaan omia radiouutislähetyksiä vaan pelkästään STT:n uutiset.
STT:llä oli pitkään myös ruotsinkielinen uutispalvelu (FNB). Sen toiminta lakkasi vuoden 2017 lopussa. Lakkautuksen taustalla oli ruotsinkielisten mediatalojen KSF Median ja HSS Median päätös irtisanoa sopimuksensa FNB:n kanssa. Irtisanomisen jälkeen FNB:llä ei ollut edellytyksiä jatkaa toimintaansa.
STT:n johtajia ovat olleet muun muassa 1918–1926 Robert Lehtonen, hänen pitkäaikainen seuraajansa 1927–1960 Eero A. Berg ja Bergin seuraaja Kullervo Killinen. Kimmo Laaksosta ennen STT:n toimitusjohtaja oli Kimmo Pietinen. Pietistä ennen STT:tä johti päätoimittajan ja toimitusjohtajan kaksoisroolissa Mika Pettersson.
Syksyllä 2025 STT:n suurin omistaja ja merkittävin asiakas Sanoma ilmoitti lopettavansa STT:n palvelujen käytön. STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen myönsi, että Sanoman päätös saattaa johtaa koko uutistoiminnan loppumiseen. Ilmoituksen johdosta STT aloitti muutosneuvottelut, joiden seurauksena uutistoimiston toimintaa karsittiin ja 13 työntekijää irtisanottiin.
STT:n toiminta saattaa päättyä nykymuodossaan maaliskuussa 2027. Syynä on uutistoimiston pitkään jatkunut tappiollinen toiminta.
Toiminta
Uutistoimitus
STT:n toimitus tuottaa ja välittää uutisia asiakasmedioille vuorokauden ympäri ja vuoden jokaisena päivänä. STT välittää myös uutis- ja arkistokuvia.
STT:n aineistoa julkaisevat tai hyödyntävät muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, useat maakuntalehdet ja MTV. Yleisradio luopui STT:n tekstiuutispalveluista vuonna 2006, mutta palasi uutispalveluasiakkaaksi huhtikuussa 2017.
Vuodesta 2014 lähtien STT:n toimittajia on työskennellyt Australiassa. Sydneyssä Australian kaakkoisrannikolla toimitetaan uutisia aamu- ja päivävuoroissa eli Suomen aikaa yöllä. Järjestelyllä korvattiin Helsingin-toimituksessa tehdyt yövuorot. Aiemmin STT:llä oli oma EU-asioihin keskittyvä kirjeenvaihtaja Brysselisä. Vuodesta 2026 lähtien kirjeenvaihtaja on työskennellyt Helsingistä käsin.
Uutistoimistotyön luonteeseen kuuluu myös muiden tiedotusvälineiden seuranta ja niiden uutisten siteeraaminen. STT:ssä pidetään kirjaa siitä, mitä kotimaisia medioita uutistoimistossa siteerataan eniten: laskennan perusteella koostettu STT:n siteeratuimmat -listaus on ilmestynyt Suomen Journalistiliiton ammattilehdessä Journalistissa vuodesta 2011 lähtien.
Viestintäpalvelu, moderointi ja muu toiminta
Osa STT:tä on vuonna 2004 perustettu STT Viestintäpalvelut, joka tarjoaa strategiseen mediaviestintään ja viestinnän ennakointiin liittyviä palveluita yrityksille ja yhteisöille.
Vuoden 2019 lopulla STT alkoi moderoida uutissivustojen kommenttiosioita. Moderointipalvelun ensimmäinen asiakas oli Ilta-Sanomat, myöhemmin palvelu on laajentunut lukuisiin lehtiin. STT oli ensimmäinen uutistoimisto Euroopassa, joka ryhtyi tarjoamaan asiakasmedioilleen kommenttiosioiden moderointia laajamittaisena palveluna.
STT välittää muun muassa pörssin, yritysten ja tapahtumajärjestäjien tiedotteita. Se myös tarjoaa toimituksille työkaluja uutissuunnitteluun, mediaseurantaa, radion ja television ohjelmatiedot sekä valtakunnallisen ja alueellisen hälytyspalvelun.
12,64 milj. euroa (2024) 
0,41 miljoonaa euroa (2024)