Teatterissa
Turunen valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2009. Hänen ensimmäisiä näytelmiään ovat Puputyttö ja Broken Heart Story. Molempia on käännetty lukuisille eri kielille ja esitetty useissa eri maissa, kuten Yhdysvalloissa, Meksikossa, Espanjassa, Unkarissa, Tšekissä ja Liettuassa.
Turusen tärkeimpiin teatteritöihin kuuluu niin kutsuttu huonetrilogia, jonka osia ovat Tavallisuuden aave, Medusan huone ja Järjen hedelmät. Teossarjan kaikki osat ovat saaneet ensi-iltansa helsinkiläisessä Q-teatterissa.
Ensimmäinen osa Tavallisuuden aave (2016) käsittelee normeja ja erilaisuutta. Tekijä on kertonut löytäneensä innoituksen teoksen muotoon espanjalaisen surrealistin Luis Buñuelin elokuvasta Vapauden aave. Näytelmä sai Helsingin Sanomien arvostelussa täydet viisi tähteä. Suosionsa ansiosta se uusittiin Q-teatterin ohjelmistossa 2017 ja sille myönnettiin Thalia-palkinto. Teos kutsuttiin myös Tampereen Teatterikesään ja argentiinalaisen Festival Internacional de Dramaturgian ohjelmistoon. Turunen ohjasi Tavallisuuden aaveen uudelleen saksalaiseen Schauspielhaus Bochumiin 2021.
Trilogian toisessa osassa Medusan huone (2019) Turunen tutkii sukupuoleen liittyvää valtaa ja hiljentämisen käytäntöjä. Teos on saanut innoituksensa antiikin Medusa-myytistä sekä Virginia Woolfin teoksesta Oma Huone. Medusan huoneelle myönnettiin Lea-palkinto 2020 ja näytelmä vieraili Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuonna 2020.
Trilogian kolmas ja viimeinen osa Järjen hedelmät (2022) paneutuu ruumiin ja järjen hankalaan yhteiseloon. Teoksen nimi viittaa John Steinbeckin romaaniin Vihan hedelmät. Kotimaisen esityskautensa jälkeen näytelmä vieraili belgialaisessa De Singel -teatterissa 2023. Turunen ohjasi siitä myös uuden ensi-illan saksalaiseen Schauspielhaus Bochumiin 2023.
Turusen ohjaus Hyenans Dagar sai ensi-iltansa Lilla Teaternissa vuonna 2025. Teos perustui osittain kirjailijan romaaniin Hyeenan päivät. Samana vuonna Turunen ohjasi teoksensa uudelleen saksalaisen Staatstheater Hannoverin näyttämölle.
Kirjailijana
Turusen esikoisromaani Rakkaudenhirviö julkaistiin vuonna 2015. Turunen on kuvannut sitä teokseksi, jossa hän halusi tutkia suomalaisuutta sekä omaa ristiriitaista suhdetta kotimaahansa. Rakkaudenhirviö voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.
Turusen toinen romaani Sivuhenkilö (2018) kuvaa nimettömän kirjailijan elämää vuoden ajan. Teos herätti keskustelua kritiikin merkityksestä ja taidekaanonin epätasa-arvoisuudesta. Se oli ehdolla Tulenkantaja-palkinnon, Nuori Aleksis -palkinnon sekä Toisinkoinen-palkinnon saajaksi 2019. Wahlström & Widstrand -kustantamo julkaisi sen Ruotsissa 2020.
Turusen kolmas romaani Järjettömiä asioita (2021) kuvaa erään suhteen tarinaa. Sen keskiössä ovat lapsuuteen, rakkauteen ja kuolemaan liittyvät kysymykset. Teos oli myynti- ja arvostelumenestys. Se on julkaistu myös Virossa ja Liettuassa.
Turusen romaani Hyeenan päivät (2024) käsittelee lapsettomuutta ja naistaiteilijan sisäistä kamppailua äitiyden ja minän säilyttämisen välillä.
Turuselle myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinto 2016 ja Helsingin kaupungin Vuoden taiteilija -palkinto 2018.
