| Samppa Lajunen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. huhtikuuta 1979 Turku, Suomi |
| Uran tiedot | |
| Laji | yhdistetty |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 1996–2004 |
| Voitot | 20 |
| Palkintokorokkeella | 55 |
|
Tietolaatikko päivitetty 5. tammikuuta 2019 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: | |||
| Miesten yhdistetty | |||
| Salt Lake City 2002 | sprinttikilpailu | ||
| Salt Lake City 2002 | normaalikilpailu | ||
| Salt Lake City 2002 | joukkuekilpailu | ||
| Nagano 1998 | normaalikilpailu | ||
| Nagano 1998 | joukkuekilpailu | ||
| MM-kilpailut | |||
| Ramsau 1999 | joukkuekilpailu | ||
| Trondheim 1997 | joukkuekilpailu | ||
| Ramsau 1999 | normaalikilpailu | ||
| Lahti 2001 | sprinttikilpailu | ||
| Lahti 2001 | normaalikilpailu | ||
| Lahti 2001 | joukkuekilpailu | ||
| Val di Fiemme 2003 | normaalikilpailu | ||
| Val di Fiemme 2003 | joukkuekilpailu | ||
Samppa Kalevi Lajunen (s. 23. huhtikuuta 1979 Turku) on suomalainen uransa päättänyt yhdistetyn hiihtäjä. Hän voitti urallaan kolme olympiakultaa Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002, yhdistetyn maailmancupin kahdesti (1997 ja 2000) ja joukkuemaailmanmestaruuden (Ramsau, 1999). Hänet valittiin vuoden urheilijaksi 2002. Lajunen lopetti urheilu-uransa 24-vuotiaana kauden 2003–2004 jälkeen. Lajusen veli Akseli Lajunen on kilpaillut mäkihypyssä.
Lajunen voitti yhdistetyn maailmancupin vuonna 1997 kaikkien aikojen nuorimpana, vasta 17-vuotiaana. Samalla kaudella hän osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Trondheimin MM-hiihdoissa, joissa hän voitti hopeaa Suomen yhdistetyn joukkueessa. Henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli 17:s.
Naganon olympialaisissa 1998 Lajunen voitti ensimmäisen henkilökohtaisen aikuisten arvokisamitalinsa voittamalla hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Hän voitti hopeaa myös joukkuekilpailusta. Ramsaun MM-hiihdoissa 1999 Lajunen voitti normaalikilpailussa hopeaa ja joukkuekisassa kultaa. Hän osallistui samalla kaudella myös nuorten MM-hiihtoihin, joissa hän voitti kultaa.
Kausi 1999–2000 oli välivuosi arvokisojen osalta. Lajunen dominoi yhdistetyn maailmancupia voittaen kahdeksan osakilpailua ja kokonaiskilpailun. Lahden MM-hiihdoissa 2001 Lajunen voitti hopeaa niin sprintti- kuin normaalikilpailustakin, ja joukkuekilpailusta pronssia.
Vaikean alkukauden 2001–2002 jälkeen Lajunen sai hyppytekniikkansa kuntoon, mikä tuotti tulosta Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002. Lajunen voitti olympiakultaa kaikissa kolmessa yhdistetyn kilpailussa mukaan lukien joukkuekilpailussa. Yhdistetyn maailmancupissa hän oli kolmas. Kauden päätteeksi Lajunen valittiin vuoden urheilijaksi.
Val di Fiemmen MM-hiihdoissa 2003 Lajunen voitti pronssia normaalikilpailusta ja joukkuekilpailusta. Viimeisellä kaudellaan 2003–2004 Lajunen oli yhdistetyn maailmancupin kolmas. Hän lopetti uransa 24-vuotiaana voittaen suomenmestaruuden normaalikilpailussa.
Urheilu-uransa jälkeen Lajunen keskittyi opintoihinsa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui keväällä 2007 taloustieteen maisteriksi. Hänen laskentatoimen pro gradu -tutkielmansa aihe oli ”Teknologian välityksen liiketoiminnalliset mahdollisuudet Suomessa”. Valmistuttuaan Lajunen työskenteli OP-ryhmän esimiesvalmennuksessa. Sijoittamiseen liittyviä tehtäviä Lajunen on tehnyt vuodesta 1997 lähtien omien yhtiöidensä sekä sukuyhtiö Kuiskaaja Oy:n lukuun. Kiinteistösijoittamisen hän aloitti rakentamalla portfolion vuokra-asunnoista vuosituhannen alussa. Toimitilasijoittaminen tuli tutuksi sukuyhtiöiden tekemien sijoituksien kautta. Lisäksi sukuyhtiö Kuiskaaja Oy teki pääomasijoituksia aloittaviin yhtiöihin. Siellä Lajunen vastasi business controllerin tehtävistä. Kuiskaajan sijoituskohteita olivat mm. Fressi, Finnkino, Linnasteel, Älypää, Tampereen Picnic Center. Vuonna 2010 Lajunen perusti oman liiketoimintaa tekevän yhtiön, Samla Sponsoring Management Oy:n. Yhtiö vastasi merkittävien suomalaisten sponsorointikohteiden yhteistyökumppanuuksien hoitamisesta. Asiakkaina olivat mm. Suomen Hiihtoliitto, Olympiakomitea, Tiedekeskus Heureka ja Warner Music Finland. Urheilun rahoitukseen liittyen Lajunen on ollut neuvonantajana mukana perustamassa Läpimurtosäätiötä ja Sport Fund Management Oy:tä, joista on kasvanut merkittäviä alan toimijoita.
Vuonna 2015 Lajunen perusti kiinteistösijoitusyhtiö Samla Capital Oy:n, joka toimii kiinteistöihin sijoittavien vaihtoehtorahastojen hallinnointiyhtiönä. Ensimmäinen perustettu rahasto oli Samla Toimitilat Ky, jonka Lajunen kasvatti n. 50 miljoonan euron kokoluokkaan kolmen vuoden aikana. Tätä seurasi Samla Asunnot Ky ja myöhemmin Samla Toimitilat II Ky. Tunnetuimpia Samlan rahastojen omistamia kiinteistökohteita ovat Jyväskylän Veturitallit, Kokkolassa sijaitseva Chydenia Center -kauppakeskus, Vaasassa sijaitseva Vaasan Tammipiha sekä Tampereella sijaitseva Nekalan Pussitehdas. Asuntopuolella merkittävin kehityshanke oli Helsingin Lehtisaareen toteutettu neljän kerrostason muodostama kokonaisuus. Samla Capitalin perustama Samla Hotels rakennutti vuosien 2020–2025 aikana Helsingin Kruununhakaan 14 000 m2 laajuisen korkeatasoisen hotellin nimeltä The Hotel Maria. Viiden vuoden hotelliprojekti kohtasi lukuisia markkinariskejä, kuten pitkittyneen korona-pandemian, rakennuskustannusten kohoamisen, korkojen nousun, sijoittajien vetäytymisen kiinteistösijoituksista ja Helsingin hotellimarkkinan ennätyksellisen heikkouden avauksen hetkellä. Rakennettu hotelli valittiin kansainvälisissä arvosteluissa useaan kertaan maailman parhaiden uusien hotellien joukkoon. Silti realisoituneet taloushaasteet pakottivat rahaston myymään sijoituskohteen kesällä 2025 singaporelaiselle yhtiölle. Kaupan yhteydessä Samla Hotels rahaston sijoittajat menettivät tekemänsä sijoituksen ja Samla Capital haki Samla Hotels -rahaston konkurssiin. Hotellin nimi vaihdettiin myynnin yhteydessä Waldorf Astoria Helsingiksi.
|
1924: Thorleif Haug | 1928: Johan Grøttumsbråten | 1932: Johan Grøttumsbråten | 1936: Oddbjørn Hagen | 1948: Heikki Hasu | 1952: Simon Slåttvik | 1956: Sverre Stenersen | 1960: Georg Thoma | 1964: Tormod Knutsen | 1968: Franz Keller | 1972: Ulrich Wehling | 1976: Ulrich Wehling | 1980: Ulrich Wehling | 1984: Tom Sandberg | 1988: Hippolyt Kempf | 1992: Fabrice Guy | 1994: Fred Børre Lundberg | 1998: Bjarte Engen Vik | 2002: Samppa Lajunen | 2006: Georg Hettich | 2010: Jason Lamy Chappuis | 2014: Eric Frenzel | 2018: Eric Frenzel | 2022: Vinzenz Geiger |
83–84: Tom Sandberg | 84–85: Geir Andersen | 85–86: Hermann Weinbuch | 86–87: Torbjørn Løkken | 87–88: Klaus Sulzenbacher | 88–89: Trond-Arne Bredesen | 89–90: Klaus Sulzenbacher | 90–91: Fred Børre Lundberg | 91–92: Fabrice Guy | 92–93: Kenji Ogiwara | 93–94: Kenji Ogiwara | 94–95: Kenji Ogiwara | 95–96: Knut Tore Apeland | 96–97: Samppa Lajunen | 97–98: Bjarte Engen Vik | 98–99: Bjarte Engen Vik | 99–00: Samppa Lajunen | 00–01: Felix Gottwald | 01–02: Ronny Ackermann | 02–03: Ronny Ackermann | 03–04: Hannu Manninen | 04–05: Hannu Manninen | 05–06: Hannu Manninen | 06–07: Hannu Manninen | 07–08: Ronny Ackermann | 08–09: Anssi Koivuranta | 09–10: Jason Lamy Chappuis | 10–11: Jason Lamy Chappuis | 11–12: Jason Lamy Chappuis | 12–13: Eric Frenzel | 13–14: Eric Frenzel | 14–15: Eric Frenzel | 15–16: Eric Frenzel | 16–17: Eric Frenzel | 17–18: Akito Watabe | 18–19: Jarl Magnus Riiber | 19–20: Jarl Magnus Riiber | 20–21: Jarl Magnus Riiber | 21–22: Jarl Magnus Riiber | 22–23: Johannes Lamparter | 23–24: Jarl Magnus Riiber | 24–25: Vinzenz Geiger