Samuel Gabrielsson (29. lokakuuta 1881 Mora, Ruotsi – 30. lokakuuta 1968 Rättvik) oli ruotsalainen luterilainen pappi ja virsirunoilija.
Gabrielsson oli kotoisin pappisperheestä, hän kävi koulua Falunissa, opiskeli Uppsalassa ja vihittiin papiksi 1906. Hän toimi pappina muun muassa Säterissä, Älvdalenissa ja Rättvikissä, jossa hän oli myös lääninrovastina. Eläkkeelle hän jäi 1952.
Hän oli kiinnostunut virsikirjan uudistamisesta ja kirjoitti sekä muokkasi itse virsiä. Hän oli kiinnostunut myös anglikaanisen kirkon korkeakirkollisuudesta ja on kirjoittanut 1910 kirjan Kyrkostudier från långfärd och bokvärld kokemuksistaan korkeakirkollisuudesta, sakramenttien keskeisestä asemasta ja henkilökohtaisesta hartauselämästä Vuonna 1937 hän kirjoitti Västeråsin hiippakunnan pappeinkokousta varten kirjan Svenska psalmbokens förnyelse jossa hän nosti esille ehtoollisen sakramentin aseman. Hän on julkaissut muutamia runokokoelmia, kuten Sånger till cittra och psalmodikon 1929
Gabrielssonin virret Ruotsin kirkon virsikirjassa
- 76 "Uhrivirsi soimaan meissä puhkeaa", "Gud, vår lösta tunga" 1929, suom. William Snell 1968, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995, säv. Olof Lindström 1937
- 163 "Oi Herramme, kärsimyksestä", "På lidande byggd är Guds kyrka" 1929, muokk. Lars Thunberg 1983, suom. Niilo Rauhala, Pekka Kivekäs 1998. säv keskiajalta/ Wittenberg 1542
- 376 "Ajasta aikaan kestävä", "Från tidevarv till tidevarv" 1929, suom. Niilo Rauhala 1998, säv. saksalainen 1753
- 527 "On Herran yrttitarhassa", "Det spirar i Guds örtagård" 1910, suom. Niilo Rauhala 1996, säv. Oskar Lindberg 1921
