| Sango | |
|---|---|
| Oma nimi | sängö |
| Muu nimi | Sangho |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | 510 000 (L1) 1,6 milj. (L2) |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | atlantilais-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | ubangi-kielet ngbandilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sg |
| ISO 639-2 | sag |
| ISO 639-3 | sag |
Sango (omakielinen nimi: sängö) on Keski-Afrikan tasavallan suurin kieli ja toinen virallisista kielistä. Kieltä äidinkielenään puhuvia asuu Keski-Afrikan tasavallan lisäksi Tšadissa, Kamerunissa, Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Sangoa puhuu äidinkielenään noin 510 000 ja toisena kielenään noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Siinä on paljon lainasanoja ranskasta. Sango voidaan myös jakaa edelleen kahteen varianttiin.
Sango oli alun perin ubangilaisiin kieliin perustuva yksinkertainen välikieli, jota käytettiin heimojen välisen kaupankäynnin yhteydessä. Vasta Keski-Afrikan pääkaupungin, Banguin, nopea kasvu 1960-luvulta lähtien loi ensimmäisen sangoa äidinkielenä puhuvan sukupolven, kun kieli muuttui siirtolaisvanhempien markkinakielestä kaupunkilaislasten arkikieleksi. Ensin se johti kielen kehittymiseen erityisesti sanaston kasvamisen osalta. Toiseksi sango sai pääkaupungin kielenä lisää arvovaltaa ja siitä tehtiin Keski-Afrikan kansallinen kieli 1964 ja virallinen kieli 1991.
Sangon luokitus on ollut kiistanalainen: kieleen perehtyneet tutkijat ovat väitelleet, onko kyseessä kreolikieli vai ei. William J. Samarinin näkemyksen mukaan sango on kreolikieli, jonka rakenteet perustuvat täysin lähialueen afrikkalaisille kielille ranskalaisista lainasanoista huolimatta. Vastaväitteitä ovat esittäneet muun muassa Marcel Diki-Kidiri ja Charles H. Morrill, joiden mukaan kreolisoituminen ei ole ainoa sangon rakenteita selittävä taustateoria.
Ethnologue määrittelee sangon kreolikieleksi, kun taas Glottolog katsoo sen olevan atlantilais-kongolainen kieli.
Sangossa on seitsemän vokaalia: a, e, ɛ, i, o, ɔ, u. Niistä viisi (i, a, ɛ, ɔ, u) voi ääntyä myös nenän kautta. Virallisessa oikeinkirjoituksessa e ja ɛ kirjoitetaan e:nä sekä o ja ɔ kirjoitetaan o:na. Niinpä nenävokaalit kirjoitetaan in, en, an, on, un.
Vokaaleilla voi olla jokin kolmesta äänenkorkeudesta, jotka vaikuttavat sanan merkitykseen. Kirjoituksessa matalaa korkeutta ei merkitä (e), keskikorkeus merkitään yläpisteillä (ë) ja korkea äänenkorkeus väkäsellä (ê). Siten do-re-mi kirjoitettaisiin do-rë-mî.
Sangon konsonantit ovat: p, b, t, d, k, g, kp, gb, mb, mv, nd, ng, ngb, nz, f, v, s, z, h, l, r, y, w. Ääntämyksestä on huomattava, että ng ääntyy [ŋg] ja ngb ääntyy [ŋb]. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaan sangoksi vuonna 2012.
| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Labiovelaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | kp | gb | ||||
| Prenasaali | mb | mv | nd | nz | nj | ng | ngb | ||
| Frikatiivi | f | v | s | z | h | ||||||
| Lateraali | l | ||||||||
| Tremulantti | r | ||||||||
| Approksimantti | w | j | |||||||
Lähde:
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit lukuun ottamatta puolisuppeita voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:
Lukusanat 1–10 sangoksi:
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ôko | ûse | otâ | usïö | ukü | omënë | mbâsâmbâlâ | miombe | gümbâyä | balë ôko |
Adü âzo kûê yamba, ngâ âla lîngbi terê na lêgë tî nëngö-terê na tî ângangü. Ala kûê awara ndarä na börö-li sï âla lîngbi tî dutï na âmbâ tî âla gï na lêngö söngö.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)