Savanni

Leijona savannilla Afrikassa.

Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jota luonnehtii ruohikko ja harva puusto. Savannilla on puita yleensä 10–49 prosenttia maa-alasta. Savannin ilmastossa on kuiva- ja sadekausi.

Etymologia

Sana savanni on alkujaan peräisin Amerikasta, Karibian saariston alkuperäisasukkaiden tainojen sanastosta. Se on merkinnyt lämpimien seutujen puutonta, heinää kasvavaa aluetta, mutta siirtynyt myöhemmin tarkoittamaan myös monenlaista vähäpuustoista maata, joka kuitenkaan ei vielä ole metsää.

Esiintyminen

Savanneja esiintyy tropiikissa aavikoiden ja sademetsien välissä. Savannia sanotaan sademetsän ja aron väliseksi siirtymäalueeksi. Päiväntasaajalla on yleensä sademetsää, mutta Itä-Afrikassa savannia on myös päiväntasaajalla, sillä alue on ylänköä, eikä sademetsä siksi menesty.

Savannityypit

Savannia voi olla jopa 2 000 metrin korkeudessa, mutta tavallisempaa se on alle 1 000 metrissä.

Kostealla savannilla voi kasvaa ainavihantia puita. Puolikosteilla ja kuivilla savanneilla hallitsee ruohokasvillisuus. Kuiva metsä on harvapuista metsää, jossa kasvaa ruohoa. Kuivaa metsää kasvaa varsinkin savannien ja monsuunialueiden välimaastossa.

Savannin lajit

Savannit voidaan jakaa myös seuraavasti:

Ilmasto

Savannin sademäärä vaihtelee 250–2 000 millimetrin välillä. Savannin ilmastossa vuorottelevat kuiva- ja sadekausi. Eniten sataa kesällä. Sadekaudella on ukkossateita, jotka aiheuttavat monesti tulvia. Savannin kuiva kausi kestää yli kymmenen viikkoa, mutta alle 7,5 kuukautta.

Kasvillisuus

Savannin kasvillisuus on kuivakaudelle sopeutuvaa. Tyypillisellä savannilla ruohomaastossa kasvaa harvakseltaan akaasiapuita, mutta on myös metsäsavanneja ja ruohosavanneja sekä kaikkea siltä väliltä. Kuivina kausina puut ja pensaat pudottavat lehtensä ja ruoho kuihtuu.

Eläimistö

Savannien eläimistö on erittäin monipuolista. Savannien yleisimmät eläimet ovat suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä.

Eläimistö Afrikassa

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Merraim-Webster Dictionary (englanniksi)
  2. 1 2 Rikkinen 1983, s. 69.
  3. 1 2 3 Rikkinen 1983, s. 66
  4. ↑ Rikkinen 1983, s. 65

Aiheesta muualla