Schauman

Schauman ([ʃoːmɑn]) on suomalainen aatelissuku, joka tunnettiin alkujaan sotilassukuna, mutta 1800-luvulta alkaen sen edustajat ovat tulleet tunnetuiksi lukuisilla muillakin aloilla.

Suku on lähtöisin Baltiasta ja tuli Suomeen 1600-luvun lopulla. Sen on oletettu olevan lähtöisin Kuurinmaan aatelista, mitä ei tosin voida todistaa. Toisen teorian mukaan suvun juuret olisivat Kurpfalzissa Saksassa, jossa vuonna 1596 aateloitiin samanniminen suku. Suvun suomalainen kantaisä on Turun läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnantti Henrik Johan Schauman (1649–1730), joka oli lähtöisin Ogerin seudulta Liivinmaalta ja tuli Ruotsin palvelukseen 1662. Hänet naturalisoitiin Ruotsin aateliin vuonna 1686, ja hänen sukunsa introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle 1697 aatelissukuna numero 1287. Suvun nykyään elävät haarat ovat kaikki hänen pojanpoikansa, aatelislippueen majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin (1738–1805) jälkeläisiä.

Suomen ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 Schaumanit merkittiin sinne aatelissukuna numero 96. Suvun jäseniä ei ole vuoden 1809 jälkeen asunut Ruotsissa, mutta suvun päämies muutti Ruotsiin 1859. Hänen jälkeläisiään muutti 1800-luvun lopussa Argentiinaan ja 1920-luvulla Ranskaan, ja sukua asuu edelleen kummassakin maassa. Eräät muut sukuhaarat ovat myöhemmin saaneet uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella. Schaumaneita asuu nykyisin myös Argentiinassa, Paraguayssa ja Yhdysvalloissa.

2000-luvun alussa Schaumanit olivat Suomen runsasjäsenisin aatelissuku.

Suvun jäseniä

Aikajärjestyksessä

Berndt Otto Schauman (1738-1805), Suomen aatelislippueen majoittaja, Heinisten virkatalo
Carl Schauman (1778–1852), senaatin kamreeri, kamarineuvos, majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin poika
Gustaf Schauman (1780–1846), kapteeni, postimestari, majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin poika
Berndt Schauman (1786–1862), luutnantti, Uudenkaupungin kaupunginviskaali, majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin poika
Frans Ludvig Schauman (1810–1878), teologian professori, Porvoon piispa, Carl Schaumanin poika
Berndt Otto Schauman (1821–1895), Suomen Taideyhdistyksen intendentti, Carl Schaumanin poika
Viktor Leonard Schauman (1822–1872), apteekkari ja teollisuusmies, Berndt Schaumanin poika
August Schauman (1826–1896), poliitikko, lehtimies, Carl Schaumanin poika
Karl Frans Johan Schauman (1839–1883), virka- ja valtiopäivämies, Frans Ludvig Schaumanin poika
Fredrik Waldemar Schauman (1844–1911), kenraaliluutnantti, senaattori, kuvernööri, Gustaf Schaumanin pojanpoika
Hugo Rafael Schauman (1845–1879), sanomalehtimies, Frans Ludvig Schaumanin poika
Oskar Theodor Schauman (1849–1931), kenraalimajuri, Suomen Rakuunarykmentin komentaja, Waldemar Schaumanin veli
August Michael Schauman (1852–1950), juristi, oikeusneuvosmies, Porvoon pormestari 1895–1915 ja valtiopäivämies, Frans Ludvig Schaumanin poika
Axel Mortimer Schauman (1855–1903), vaasalainen kauppaneuvos ja liikemies, Victor Leonhard Schaumanin poika
Wilhelm Schauman (1857–1911), teollisuuspatruuna, vuorineuvos, Victor Leonhard Schaumanin poika
Berndt Gustaf Knut Björn Waldemar Schauman (1857–1914), juristi, Tammisaaren pormestari 1889–1907 ja valtiopäivämies
Anna Schauman (1859–1928), lastenkirjailija
Viktor Rafael Schauman (1860–1946), kenraalimajuri, Kadettikoulun ensimmäinen johtaja, Victor Leonhard Schaumanin veljenpoika
Ossian Schauman (1862–1922), sisätautiopin professori, Folkhälsanin perustaja, Victor Leonhard Schaumanin poika
Georg Schauman (1870–1930), kirjastomies, historiantutkija, poliitikko, August Schaumanin poika
Viktor Schauman (1870–1936), maanviljelysneuvos
Einar Ossian Schauman (1874–1939), juristi, virka- ja valtiopäivämies
Eugen Schauman (1875–1904), aktivisti, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaaja, Waldemar Schaumanin poika
Sigrid Maria Schauman (1877–1979), taidemaalari ja kriitikko, Waldemar Schaumanin tytär
Harry Schauman (1879–1932), teollisuusmies, Harry Schaumanin säätiön perustaja, Axel Schaumanin poika
Erik Rafael Schauman (1894–1987), lääkintöneuvos, Viktor Rafael Schaumanin poika
Eric Balder Björnson Schauman (1895–1966), jääkärieversti, toimitusjohtaja, Viktor Rafael Schaumanin veljenpoika
Runar Schauman (1908–1977), näyttelijä, teatterinjohtaja, Viktor Rafael Schaumanin veljenpoika
Henrik Schauman (1916–1996), eduskunnan ylikirjastonhoitaja, professori, Georg Schaumanin poika
Göran Schauman (s. 1940), näyttelijä, Runar Schaumanin poika
Heidi Schauman (s. 1978), taloustieteilijä
Ida Schauman (s. 1989), poliitikko, Svensk Ungdomin puheenjohtaja

Aakkosjärjestyksessä

Anna Schauman (1859–1928), lastenkirjailija
August Schauman (1826–1896), poliitikko, lehtimies
August Michael Schauman (1852–1950), juristi, oikeusneuvosmies, Porvoon pormestari 1895–1915 ja valtiopäivämies
Axel Mortimer Schauman (1855–1903), vaasalainen kauppaneuvos ja liikemies
Berndt Gustaf Knut Björn Waldemar Schauman (1857–1914), juristi, Tammisaaren pormestari 1889–1907 ja valtiopäivämies
Berndt Otto Schauman (1821–1895), Suomen Taideyhdistyksen intendentti
Einar Ossian Schauman (1874–1939), juristi, virka- ja valtiopäivämies
Eric Balder Björnson Schauman (1895–1966), jääkärieversti, toimitusjohtaja
Erik Rafael Schauman (1894–1987), lääkintöneuvos
Eugen Schauman (1875–1904), aktivisti, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaaja
Frans Ludvig Schauman (1810–1878), teologian professori, Porvoon piispa
Georg Schauman (1870–1930), kirjastomies, historiantutkija, poliitikko
Göran Schauman (s. 1940), näyttelijä
Harry Schauman (1879–1932), teollisuusmies, Harry Schaumanin säätiön perustaja
Heidi Schauman (s. 1978), taloustieteilijä
Henrik Schauman (1916–1996), eduskunnan ylikirjastonhoitaja, professori
Hugo Rafael Schauman (1845–1879) kirjailija, sanomalehtimies
Ida Schauman (s. 1989), poliitikko, Svensk Ungdomin puheenjohtaja
Karl Frans Johan Schauman (1839–1883), virka- ja valtiopäivämies
Ossian Schauman (1862–1922), sisätautiopin professori, Folkhälsanin perustaja
Runar Schauman (1908–1977), näyttelijä, teatterinjohtaja
Sigrid Maria Schauman (1877–1979), taidemaalari ja kriitikko
Oskar Theodor Schauman (1849–1931), kenraalimajuri, Suomen Rakuunarykmentin komentaja
Viktor Schauman (1870–1936), maanviljelysneuvos
Viktor Leonard Schauman (1822–1872), apteekkari ja teollisuusmies
Viktor Rafael Schauman (1860–1946), kenraalimajuri, Kadettikoulun ensimmäinen johtaja
Fredrik Waldemar Schauman (1844–1911), kenraaliluutnantti, senaattori, kuvernööri
Wilhelm Schauman (1857–1911), teollisuuspatruuna, vuorineuvos

Katso myös

Oy Wilh. Schauman Ab, vuosina 1911–1988 toiminut metsäteollisuusyhtiö (myöhemmin UPM-Kymmenen tytäryhtiö nimellä Schauman Wood)

Lähteet

↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Autio, Veli-Matti: ”Schauman (1600–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 732–734. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
1 2 Adliga ätten Nr. 1287: Schauman Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 27.8.2012.
1 2 Schauman. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
↑ Suominen, T & Laukkanen, E (2021) Heininen, kylä ja yksinäistalo Nousiaisissa 1500-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. s.32
↑ Heikkilä, Markku: ”Schauman, Frans Ludvig (1810–1877)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 737–739. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
↑ August Michael Schauman. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. (Viitattu 12.11.2020.)
↑ Harry Schauman Harry Schaumans Stiftelse. Viitattu 27.8.2012.

[1] Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)

[KB-2] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Autio, Veli-Matti: ”Schauman (1600–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 732–734. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.

[sv-3] 1 2 Adliga ätten Nr. 1287: Schauman Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 27.8.2012.

[Rh-4] 1 2 Schauman. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.

[5] Suominen, T & Laukkanen, E (2021) Heininen, kylä ja yksinäistalo Nousiaisissa 1500-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. s.32

[6] Heikkilä, Markku: ”Schauman, Frans Ludvig (1810–1877)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 737–739. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.

[ym-7] August Michael Schauman. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. (Viitattu 12.11.2020.)

[8] Harry Schauman Harry Schaumans Stiftelse. Viitattu 27.8.2012.