Sederholm

Kauppaneuvos Johan Sederholm vuonna 1780.
Cederholmin aatelissuvun vaakuna kirjassa Finlands ridderskaps och adels vapenbok (1888).
Sederholmien hautakappeli Mäntsälän hautausmaalla. Kappeli oli käytössä 1842–1878 ja sinne on haudattu kymmenen suvun jäsentä. Ensimmäinen kappeliin haudattu oli Carl Albrecht Sederholm (1765–1842).

Sederholm on suomalainen suku, joka tunnetaan vaikutuksestaan Helsingin kauppa- ja teollisuushistoriaan. Sen eräs haara on aateloitu vuonna 1886 nimellä Cederholm.

Suvun varhaisin tunnettu jäsen oli Tukholman Tre Kronor -linnassa 1600-luvun lopulla halonkantajana työskennellyt Johan Mårteninpoika (k. 1726). Nimeä Sederholm käytti ensi kerran hänen poikansa Erik Sederholm (1679–1751). Erik Sederholm oli kirjailija Jöran Nordbergin ja kuningas Kaarle XII:n kamaripalvelija. Sederholm seurasi Nordbergia rintamalle suuren Pohjan sodan aikana. Hän jäi sotavangiksi Pultavan taistelun jälkeen. Sederholm vietiin Siperiaan, jossa kreivi Sava Vladislavić-Raguzinsky poimi hänet ja vei Liivinmaan kartanolleen, jossa Sederholm toimi tilanhoitajana. Suuren Pohjan sodan jälkeen Sederholm muutti Helsinkiin vuonna 1721, jossa hän toimi meritullimiehenä.

Kaikki myöhemmät tunnetut suvun jäsenet ovat hänen kuuluisan poikansa, kauppaneuvos Johan Sederholmin jälkeläisiä. Näistä osa on asettunut myös Ruotsiin, ja suku on omistanut siellä Ålbergan kartanon Södermanlandin läänissä vuodesta 1806.

Prokuraattori Theodor Sederholm aateloitiin vuonna 1886 nimellä Cederholm ja esiteltiin seuraavana vuonna Suomen ritarihuoneella aatelissukuna numero 266. Aatelinen sukuhaara sammui mieslinjalta hänen poikansa kuollessa vuonna 1931 ja lopullisesti 1953. Suvulla ei ole ollut yhteyttä ruotsalaiseen Cederholm-aatelissukuun.

Jäseniä

Kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori Alexander Blomqvist (1796–1848) oli Johan Sederholmin pojan, ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin avioton lapsi. Senaattori ja Helsingin asemakaavan suunnittelija Johan Albrecht Ehrenström (1762–1847) oli puolestaan Johan Sederholmin siskonpoika.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Blåfield, Martti & Hyvönen, Heikki & Knapas, Marja Terttu: Gloria In Excelsis Deo – Mäntsälän kirkon historiaa, s. 33. Mäntsälän seurakunta, 1991. ISBN 952-90-3537-3
  2. 1 2 3 Barbro Scheinin: Sederholm (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. 1 2 Kerttu Hilpi, Barbro Scheinin: Johan Sederholmin sukua 1600-luvulta meidän päiviimme =: Johan Sederholms släkt från 1600-tal till våra dagar. Espoo : Helsingfors: Kerttu Hilpi] ; [Barbro Scheinin, 2005. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.6.2026.
  4. ↑ Cederholm. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  5. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 18.11.2024.
  6. ↑ 1929 Suomen graafillinen vuosikirja no 1 B, s. 75 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.5.2026.
  7. ↑ Kerttu Hilpi, Barbro Scheinin: Johan Sederholmin sukua 1600-luvulta meidän päiviimme =: Johan Sederholms släkt från 1600-tal till våra dagar. Espoo : Helsingfors: Kerttu Hilpi] ; [Barbro Scheinin, 2005. Teoksen verkkoversio Viitattu 9.6.2026.