| Seitikit | |
|---|---|
 Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Cortinariaceae |
| Suku: | Seitikit Cortinarius (Pers.) Gray |
| Katso myös | |
Seitikit (Cortinarius) on helttasieniin kuuluva suuri suku, joka on saanut nimensä jalan pinnalla olevasta seitistä, joka on jäänne helttoja peittäneestä suojuksesta. Kehnäsieni (Rozites caperata) on läheistä sukua seitikeille, ja toisinaan se luetaan niihin kuuluvaksi (Cortinarius caperatus). Sillä on kuitenkin jalassaan rengas toisin kuin seitikeillä, joilla on seittivöitä, joskin joidenkin seitikkien seittivöistä yksi, usein ylin vöistä, saattaa olla niin paksu, että kyseinen seittivyö voidaan tulkita myös renkaaksi. Suomessa kasvaa todennäköisesti ainakin 600 seitikkilajia. Vaarallisen myrkyllisiä seitikkilajeja ovat ainakin suippumyrkkyseitikki.
Seitikkien joukossa on muutamia syötäviä, muutamia lankojen värjäykseen käytettäviä ja useita myrkyllisiä lajeja, joista muutamat ovat tappavia. Etelämpänä Euroopassa paikoin kasvavaa jättiseitikkiä (Cortinarius praestans), monivyöseitikkiä (Cortinarius triumphans) ja kehnäsientä (Cortinarius caperatus) käytetään ruoaksi. Näiden sekoittaminen myrkyllisiin lajeihin on johtanut useisiin kuolemantapauksiin, sillä maksa ja munuaiset eivät pysty suodattamaan seitikin myrkkyjä. Maksa ja munuaiset tuhoutuvat täydellisesti noin puolen vuoden päästä, jolloin kuolema on lähes väistämätön. Jos olet käsitellyt myrkkypitoisia seitikkejä, varo limakalvoja ja paikkoja, joista vuotaa verta tai on rupi.