| Veriseitikki | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Cortinariaceae |
| Suku: | Seitikit Cortinarius |
| Laji: | sanguineus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Veriseitikki (Cortinarius sanguineus) on laakea, veren- tai karmiininpunainen seitikkilaji. Sienen heltat ovat myös verenväriset. Jalka on karmiininpunainen. Veriseitikki ei sovellu ruokasieneksi, mutta se on hyvä värjäykseen ja siitä saadaan yleensä paljon väriä.
Lakki on 1,5–4 cm leveä, laakean kupera. Jalka pitkä ja ohut. Lakki, jalka sekä heltat ovat tumman karmiinin- tai verenpunaisia, heltat muuttuvat myöhemmin ruskeiksi. Ei eritystä hajua.
Se kasvaa yleisenä tuoreiden havumetsien sammalmättäissä syksyisin. Paikoin runsaasti.
Veriseitikkiä käytetään värjäyksessä samoin kuin sukulaisiaan verihelttaseitikkiä (Cortinarius semisanguineus) tai hurmeseitikkiä (Cortinarius purpureus) Veriseitikistä saa yleensä paljon väriä, yleensä tumman punaista. Ne kerätään mieluiten vanhoina, nuoremmistakin saa väriä, tai jäätyneinä jolloin väri on sinipunaista, mädäntyneetkin käyvät. Myös jälkiliemillä saa väriä.
Veriseitikki ei ole ruokasieni. Sientä voidaan pitää lievästi myrkyllisenä, sillä se voi aiheuttaa syötynä ruoansulatuskanavan ärsytystä.