Simolin

Simolin on turkulainen kauppiassuku, jonka kaksi sukuhaaraa on aateloitu ja korotettu vapaaherralliseen arvoon Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Nämä sukuhaarat tunnetaan nimellä von Simolin. Nuoremmat polvet ovat omaksuneet yhdistelmänimiä perittyään myös muita paronin ja kreivin arvoja. Eräs sukuhaara sai vuonna 1852 oikeuden käyttää Báthory-hallitsijasuvun kreivillisiä arvoja ja nimeä. Tämä haara tunnetaan nimellä von Simolin-Báthory. Toinen haara käyttää nimeä von Simolin-Wettberg. Suvun mukaan on nimetty von-Simolin-Straße Seeshauptin kaupungissa Baijerissa Saksassa.

Suvun jäseniä

Matts Martinpoika Simola, turkulainen porvari
Mikael Jakobsson Simola (k.viimeistään 1705), turkulainen porvari Matts Martinpoika Simolan vävy
Matias Simolin (1684–1753), kirkkoherra Tallinnan ruotsalais-suomalaisessa seurakunnassa (St. Michaelis), Mikael Simolan poika
Carl Gustav Alexander von Simolin (1715–1777), venäläinen diplomaatti, Matias Simolinin poika, aateloitiin 19. kesäkuuta 1754
paroni Alexander von Simolin vanhempi (1766–1832), Carl Gustaw von S:n poika
paroni Alexander Heinrich von Simolin (1800–1871), runoilija, sukututkija, Alexander von S. vanhemman poika, paronitar Luise Marie von Wettbergin puoliso
paroni Johann Georg Carl Alexander von Simolin-Wettberg (1836–1897), Alexander Heinrich von S:n poika
paronitar Olga Alexandrine von Simolin (1886–1912), Johann von Simolin-Wettbergin tytär, ruhtinas Leo Wladislaw Nikolaus Radziwillin puoliso
Johann Mathias von Simolin (1720–1799), venäläinen diplomaatti, Matias Simolinin poika, aateloitiin 19. kesäkuuta 1754
Albin Simolin (1875–1942), suomalainen kirkkohistorioitsija ja professori^lähde?
vapaaherra Rudolf von Simolin-Báthory, saksalainen taidekeräilijä

Lähteet

↑ Osmo Durchman: Finska anor inom furstehus (Arkistoitu – Internet Archive) Genos 5 (1934), s. 37-87
1 2 3 4 Osmo Durchman: Kahden Serbian prinssin suomalaisista esivanhemmista (Arkistoitu – Internet Archive) SSV 9(1925), s. 182-215
1 2 3 4 5 ”Simolin”, Meyers Konversationslexikon (Vierte Auflage) 14. osa: Rüböl - Sodawasser, s. 983–984. Leipzig und Wien: Verlag des Bibliographischen Instituts, 1885–1892. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.11.2008. (saksaksi)
1 2 3 Kotivuori, Yrjö: Matias Simolin Matthias Michaelis, Aboensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
1 2 3 4 Jozef A. Wawrzak: Polish Nobility 2001 – Barons wawrzak.org. Viitattu 31.01.2012.
1 2 Vilho Selinheimo: Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive) SSV 9(1925), s. 87-145
↑ Johann Friedrich von Recke, Theodor Beise, Karl Eduard Napiersky: Allgemeines Schriftsteller- und gelehrten-lexikon der Provinzen Livland, Ehstland und Kurland, s. 192–193. Mitau (Jelgava): Johann Friedrich Steffenhagen und Sohn, 1859. Google Books Viitattu 30.11.2008. (saksaksi)
↑ Will Bennett: Self portrait that defied the Nazis is sold for £8.9m. Daily Telegraph, 5.5.2005. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

Simolin, Alexander, Freiherr von: Stammtafeln des edlen Geschlechtes der Báthory von Simolin^{[vanhentunut linkki]} Berlin, 1855
Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften: Simolin

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Osmo Durchman: Finska anor inom furstehus (Arkistoitu – Internet Archive) Genos 5 (1934), s. 37-87

[Durchman2-2] 1 2 3 4 Osmo Durchman: Kahden Serbian prinssin suomalaisista esivanhemmista (Arkistoitu – Internet Archive) SSV 9(1925), s. 182-215

[meyers-3] 1 2 3 4 5 ”Simolin”, Meyers Konversationslexikon (Vierte Auflage) 14. osa: Rüböl - Sodawasser, s. 983–984. Leipzig und Wien: Verlag des Bibliographischen Instituts, 1885–1892. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.11.2008. (saksaksi)

[yo4805-4] 1 2 3 Kotivuori, Yrjö: Matias Simolin Matthias Michaelis, Aboensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[Wawrzak-5] 1 2 3 4 Jozef A. Wawrzak: Polish Nobility 2001 – Barons wawrzak.org. Viitattu 31.01.2012.

[Selinheimo-6] 1 2 Vilho Selinheimo: Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive) SSV 9(1925), s. 87-145

[7] Johann Friedrich von Recke, Theodor Beise, Karl Eduard Napiersky: Allgemeines Schriftsteller- und gelehrten-lexikon der Provinzen Livland, Ehstland und Kurland, s. 192–193. Mitau (Jelgava): Johann Friedrich Steffenhagen und Sohn, 1859. Google Books Viitattu 30.11.2008. (saksaksi)

[8] Will Bennett: Self portrait that defied the Nazis is sold for £8.9m. Daily Telegraph, 5.5.2005. Artikkelin verkkoversio.