Simolin

Vapaaherrallisen von Simolin -suvun vaakuna

Simolin on turkulainen kauppiassuku, jonka kaksi sukuhaaraa on aateloitu ja korotettu vapaaherralliseen arvoon Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Nämä sukuhaarat tunnetaan nimellä von Simolin. Nuoremmat polvet ovat omaksuneet yhdistelmänimiä perittyään myös muita paronin ja kreivin arvoja. Eräs sukuhaara sai vuonna 1852 oikeuden käyttää Báthory-hallitsijasuvun kreivillisiä arvoja ja nimeä. Tämä haara tunnetaan nimellä von Simolin-Báthory. Toinen haara käyttää nimeä von Simolin-Wettberg. Suvun mukaan on nimetty von-Simolin-Straße Seeshauptin kaupungissa Baijerissa Saksassa.

Suvun jäseniä

Lähteet

  1. ↑ Osmo Durchman: Finska anor inom furstehus (Arkistoitu – Internet Archive) Genos 5 (1934), s. 37-87
  2. 1 2 3 4 Osmo Durchman: Kahden Serbian prinssin suomalaisista esivanhemmista (Arkistoitu – Internet Archive) SSV 9(1925), s. 182-215
  3. 1 2 3 4 5 ”Simolin”, Meyers Konversationslexikon (Vierte Auflage) 14. osa: Rüböl - Sodawasser, s. 983–984. Leipzig und Wien: Verlag des Bibliographischen Instituts, 1885–1892. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.11.2008. (saksaksi)
  4. 1 2 3 Kotivuori, Yrjö: Matias Simolin Matthias Michaelis, Aboensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. 1 2 3 4 Jozef A. Wawrzak: Polish Nobility 2001 – Barons wawrzak.org. Viitattu 31.01.2012.
  6. 1 2 Vilho Selinheimo: Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive) SSV 9(1925), s. 87-145
  7. ↑ Johann Friedrich von Recke, Theodor Beise, Karl Eduard Napiersky: Allgemeines Schriftsteller- und gelehrten-lexikon der Provinzen Livland, Ehstland und Kurland, s. 192–193. Mitau (Jelgava): Johann Friedrich Steffenhagen und Sohn, 1859. Google Books Viitattu 30.11.2008. (saksaksi)
  8. ↑ Will Bennett: Self portrait that defied the Nazis is sold for £8.9m. Daily Telegraph, 5.5.2005. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.