Metsä Board Simpele eli Simpeleen kartonkitehdas on Metsä Board-konserniin kuuluva kartonkitehdas Rautjärven Simpeleellä. Tehdas tuottaa taivekartonkia, jota käytetään pääasiassa elintarvikkeiden, osaltaan myös terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen sekä yleispakkaamiseen.
Metsä Board Simpele on yksi Euroopan paperiteollisuuden kilpailukykyisimmistä ja tehokkaimmista tuotantolaitoksista. Tehtaan kehittämiseen on 2000- ja 2010-luvuilla investoitu yli sata miljoonaa euroa. Tehdaskokonaisuuteen kuului myös vuoden 2010 lopulla toimintansa lopettanut paperitehdas, jossa toimi yksi erikoispaperikone. Simpeleen kartonkitehtaalla työskentelee runsaat 300 vakituista ja lisäksi määräaikaisia työntekijöitä. Metsä Board Simpeleen tehtaanjohtajana (Vice President & Mill Manager) toimii Toni Tahvanainen.
Simpeleen paperitehtaan juuret ovat Parikkalassa syntyneen kauppias Matti Roihan (1863–1917) käynnistämissä teollistamistoimissa. Tehdasta alettiin rakentaa 1897, mutta omistajayhtiö joutui talousvaikeuksiin ja vuonna 1899 rakennustöitä jatkoi uusi Paperitehdas O.Y. Atlas -niminen yhtiö. Se teki konkurssin 1902, ja Simpeleen puuhiomo ja paperitehdas lähtivät käyntiin vasta vuoden 1906 lopulla uuden Aktiebolaget Simpele-yhtiön omistuksessa. Tehdas tuotti paino-, kääre- ja tapettipaperia. Vuonna 1912 työntekijöitä oli 160 ja tuotannon arvo 1,5 miljoonaa markkaa. Simpeleen puuhiomo oli toinen suomalainen hiomo, jonka hiomakoneita käyttivät sähkömoottorit. Tehdasrakennuksen osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.
Tehdas toimi vuosina 1906–1920 nimellä Aktiebolaget Simpele. Vuonna 1919 yhtiö ja Myllykoski Träsliperi Ab ostivat kumpikin 27,5 prosenttia Oy Jämsänkoskesta, ja seuraavana vuonna nämä kolme yhtiötä sulautettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy -nimiseksi yhtiöksi.
Simpeleen tehtaat pysyivät Yhtyneiden Paperitehtaiden ja sen seuraajan UPM-Kymmenen hallussa vuoteen 1997 saakka, jolloin ne myytiin Metsä-Serla Oyj:lle, nykyisin Metsä Board Oyj (ent. M-real Oyj).
Simpeleen tehdasintegraattiin on kuulunut myös kotelotehdas, jonka tuotanto lopetettiin marras-joulukuun vaihteessa 2000. Viimeksi se toimi Takon Kotelotehdas Oy:n Simpeleen tehtaana, edeltäjän UPM:n aikakaudella Walki Packin kotelotehtaana. Kartongin jalostusosastona aloittanut kotelotehdas oli perustettu vuonna 1958.
Simpeleen paperi- ja kartonkitehtaan yhteiskapasiteetti oli vuoden 2010 lopulla 275 000 tonnia kartonkia ja paperia vuodessa, ja tuotanto oli suuntautunut pakkauskartonkiin ja paperiin. Tehtailla työskenteli tuolloin noin 360 henkilöä.
Loppuvuodesta 2010 M-real sulki Simpeleen paperikoneen ja siirsi tuotannon Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan. Samalla se lupasi investoida Simpeleen kartongintuotantoon noin 26 miljoonaa euroa. Paperikone PK1:llä ehdittiin valmistaa myyntiin yhteensä 1 815 000 tonnia paperia – ensimmäisenä toimintavuonna 6 928 tonnia ja viimeisenä 49 000 tonnia.
Vuonna 2011 tehdyillä investoinneilla Simpeleen taivekartonkikapasiteettia kasvatettiin noin 80 000 tonnilla noin 300 000 tonniin. Investoinnin myötä Simpeleen tehtaan kartonkikoneesta KK3 tuli Euroopan suurin taivekartonkikone.
Metsä Board ilmoitti 21. maaliskuuta 2024 suunnitelmista koskien merkittävää ja vaiheittain toteutettavaa investointiohjelmaa Simpeleen kartonkitehtaan modernisoimiseksi. Suunniteltu investointiohjelma sisältää uudistuksia kartonkikoneen alkukuivatus- ja päällystysosalla, mekaanisen massan valmistuksessa ja kartongin jälkikäsittelyssä sekä lisäksi uuden voimalaitoksen. Simpeleen ja samassa yhteydessä ilmoitettujen Kyron kartonkitehtaiden suunniteltujen investointien arvioitu kokonaiskustannus on 250 miljoonaa euroa seuraavien 10 vuoden aikana.
Simpeleen vuonna 1954 valmistunut paperikone oli ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone sekä ensimmäisenä käynnistynyt Valmetin valmistama paperikone. Simpeleen koneesta tuli Valmetin paperikonetekniikan perusta. Monet asiantuntijat pitivät ihmeenä, että Valmet onnistui Simpeleen paperikoneen rakentamisessa niin hyvin.lähde?
1950-luvulla molemmat koneet saivat voimansa mäntähöyrykoneista. Liian hidas kiillotuskalanteri uusittiin nopeampaan vuonna 1958. Kattilalaitokselle siirrettiin kivihiilikattila Tervasaaren vanhasta voimalasta 1950-luvulla. Hiomakoneet oli siirretty Myllykoskelta ja niissä oli puulaakereita. Uuden hiomon ja kuorimon rakentaminen alkoi vuonna 1957. Koneet toimitti Kone ja Silta Oy sekä Voith.
Uudemman paperikoneen ja vanhemman kartonkikoneen yhteistuotanto 1950-luvun lopussa oli yhteensä noin 36 000 tonnia vuodessa.
Kartonkikone KK3 tilattiin vuonna 1965. Kone oli varastoituna kolmen vuoden ajan Hangon satamassa ja Englannissa rahoitusongelmien vuoksi.
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Kartonkikone KK3 | Walmsleys | 23.12.1970– (uusittu: 1985, 2006, 2011 ja 2025) | Tasoviira, Hybrid Former | 4 040 mm | SymBelt | 800 m/min (alkuper.: 390 m/min) | 300 000 t/a, Taivekartonki (FBB), 200–340 g/m² | Ensimmäinen Metson ValZone-metallihihnakalanteri |
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK I (vanha) | Pusey & Jones | (valmistettu 189x) 15.12.1906 (käynnistetty 2/1907)–15.04.1954 | Tasoviira | 2 340 mm (92") | kaksi märkäpuristinta | 75–92 m/min | 4 207 t/a (alkuper. 2 500 t/a), Sanomalehtipaperi 30–220 g/m2, painopaperit yms | Siirretty Kaipolan paperitehtaalle kääre- ja hylsypaperikoneeksi vuonna 1954. Tilalle rakennettu uusi paperikone PK1. |
| Paperikone PK II/Kartonkikone KK2 | Füllner | 25.07.1911–1971 (uusittu: 1935 Banning & Seybold, 1951 Voith) | Tasoviira | 2 540 mm (100") | 105–120 m/min | 3 300 t/a, Hienopaperi (painopaperi ja paperossipaperi 30–40 g/m2, silkkipaperi 17,5–21 g/m2, sitruunapaperi)/ Taivekartonki, kromovastikekartonki | Yankee-sylinteri. Muutettu Kartonkikone 2:ksi vuonna 1935, romutettu vuonna 1973. | |
| Paperikone PK1 | Valmet | 24.06.1954–23.12.2010 n. klo 09:55 (uusittu 1973, 1983, 1994) | Sym-Former, Valmet SYM-FLO D-perälaatikko 1994 | 2 520 mm (99,5") (viiranleveys 2760 mm) | Valmet 3-nippinen Sym-Press 1 | 800 m/min (ennen 375 m/min) | 55 000 t/a, Yksipuolisesti päällystetyt puuvapaat erikoispaperit (Joustopakkaus- ja etikettipaperit sekä tarran taustapaperi, C1S) 40–120 g/m² | Muodostusosa: Valmet Sym-Former, Kuivausosa 1–4: 42 kuivaussylinteriä, d = 1,5 m, kuivausosa 5: 10 sylinteriä. Ensimmäinen suction pick-up -ratkaisulla varustettu kone. Ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone. Myyty. |
Kartonkitehtaalla on kartonkikone KK3:n ja kartonginvalmistuslinjaan lukeutuvan pituusleikkurin lisäksi arkittamo. Kartonkitehtaaseen kuuluvat myös massaosasto (hiomo ja kuorimo), sellun hajotusosasto ja voimalaitos sekä biologinen jätevedenpuhdistamo.
Arkittamossa on viisi arkkileikkauslinjaa (arkkileikkuria) sekä kaksi pakkauslinjaa. Arkittamon arkituskapasiteetti on 240 000 tonnia vuodessa, mikä tekee siitä maailman suurimman taivekartongin arkittamon.
Hiomossa on kuusi ketjuhiomakonetta, joilla valmistetaan hioketta kartonkitehtaan omaan käyttöön tuotantokapasiteetin ollessa 130 000 tonnia vuodessa (110 000 t/a, 2008). Hioketuotannon raaka-aineena käytetään kuusipuukuitua.
Voimalaitoksen pääkattila (K6) on vuonna 1976 voimalaitosinvestoinnissa valmistunut turvepölykattila, joka on vuonna 1997 (Foster Wheeler) tehdyn investoinnin myötä uusittu kuplivapetiseksi leijukerroskattilaksi. Kattilan polttoaineteho on 127 MW.
Varakattilana (K7) toimii vuonna 1996 (Steamservice) käyttöönotettu öljykattila, jonka polttoaineteho on 66 MW.
Vuoden 2010 lopulla tuotantonsa lopettaneella paperitehtaalla oli paperikoneen (PK1) lisäksi 2 superkalanteria ja 2 pituusleikkuria. Vanhassa paperikone PK1:ssä oli saksalaisen C.G. Hauboldin toimittamat kalanteri sekä leikkaus- ja rullauskoneet.
Taivekartonki:
Tuotenimi aiemmin:
Erikoispaperit:
Taivekartonki:
Aktiebolaget Simpele / Yhtyneet Paperitehtaat / UPM-Kymmene aikakausi
Tehtaalla on käytössään oma rautatiekalusto, joka hoitaa sekä tehdasalueen sisäiset että tehdasalueen ja Simpeleen aseman väliset vaihtotyöt:
Aiemmin käytössä olleet veturit: