Ingwald Sourander (31. elokuuta 1874 Vaasa – 7. helmikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen insinööri, toimitusjohtaja ja hopeaesineiden keräilijä.
Souranderin vanhemmat olivat tullinhoitaja, kollegiasessori Wilhelm Sourander (1830–1898) ja Marie Buchschacher. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899 ja filosofian maisteriksi 1900. Sourander suoritti insinööritutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1902. Hän suoritti paperinkoetuslaitoksen täydelliset kurssit ja teki opintomatkoja Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Italiaan ja Englantiin.
Sourander oli aluksi harjoittelijana Nokia Ab:n puuhiomossa, selluloosatehtaassa ja paperitehtaassa. Hän oli Valkeakosken paperitehtaan insinöörinä ja teknillisenä johtajana 1905–1909, E. Klallen paperitehtaan johtajana 1909–1911, Simpeleen paperitehtaan johtajana 1911–1918, Nokia Oy:n toimitusjohtajana 1919–1929, Diesen Wood Co:n johtajana Pitkärannassa 1929–1934 ja Suomen Vuolukivi Oy:n johtajana 1934–1945. Sourander oli Ab Simpeleen, Nokia Oy:n, Suomen Paperitehdasyhdistyksen, Oy Läskelä Ab:n ja Diesen Wood Company Ab:n hallintoneuvostojen jäsenenä.
Sourander oli Pirkkalan kunnanvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsenenä sekä Pirkkalan historiakomitean jäsenenä. Parikkalassa hän oli Parikkalan yhteiskoulun johtokunnan jäsenenä, Simpeleen kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana, Parikkalan terveydenhoitolautakunnan jäsenenä ja Parikkalan historiakomitean jäsenenä. Sourander oli Suomen Paperi-insinööriyhdistyksen perustaja ja monivuotinen yhdistyksen hallituksen jäsen sekä yhdistyksen kunniajäsen. Hän perusti myös yhdistykselle kuuluvan Janssonin säätiön.
Sourander kirjoitti teollisuushistoriaa käsitteleviä tutkielmia joita julkaistiin Suomen paperi- ja puutavaralehdessä. Hän toimitti yhdessä insinööri Axel Solitanderin kanssa julkaisun Paperiteknillinen Sanaluettelo - Pappersteknisk Ordbok. Pitkärannassa asuessaan hän alkoi kirjoittaa Impilahden ja Salmin pitäjien historiaa joka julkaistiin kirjana 1937. Sourander tutki myös Suomen vanhempaa kultasepäntaitoa ja lahjoitti Pohjanmaan historialliselle museolle yli 200 esinettä käsittäneen hopeaesinekokoelman.
Ingwald Souranderin veli oli asianajaja ja taiteen keräilijä Arvid Sourander.