Sininentie

Matkailutie
Sininentie
Blå vägen (ruotsiksi) Blå vegen (norjaksi) Голубая дорога (venäjäksi) Eri osuudet: Eurooppatie E12 (Mo i Rana – Uumaja), valtatie 16 (Vaasa – Kyyjärvi), kantatie 77 (Kyyjärvi – Siilinjärvi), valtatie 9 (Siilinjärvi – Niirala), A10 (Värtsilä – Lemetti), R21 (Lemetti – Prääsä), valtatie M18 (Prääsä – Petroskoi)
Sinisen tien reitti
Maat	Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä
Pituus	1 800 km
Alkupiste	Mo i Rana
Reitti	Storuman Lycksele Uumaja Vaasa Lapua Alajärvi Viitasaari Kuopio Joensuu Tohmajärvi Prääsä Petroskoi
Päätepiste	Puudoži (1 800 km)
Infobox OK

Sininentie on kansainvälinen matkailutie, joka kulkee Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Vuonna 2000 tietä jatkettiin Karjalan tasavallan pääkaupungista, Petroskoista Puudožiin saakka. Tie seurailee vanhoja vesireittejä Atlantin valtamereltä Äänisen rannalle. Suomen Sininentie on yksi maan vanhimmista matkailuteistä.

Tien eri osuudet

Värtsilä–Petroskoi-tie Venäjällä

Värtsilän ja Petroskoin välinen tie on nopein tieyhteys Suomesta Petroskoihin. Vastakkaiseen suuntaan Petroskoista Suomeen päin kuljettaessa reitti kulkee ensin Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä (E105). Prääsän kohdalla tie jatkuu R21-tienä kohti Sortavalaa. Pitkäranta–Suojärvi-tien risteyksestä tienumeroksi muuttuu A130. Ennen Sortavalaa tie kääntyy Värtsilään, jossa on rajanylityspaikka.

Tie kulkee suurimmaksi osaksi läpi suurten harvaanasuttujen metsäalueiden. Tien varrella olevia asutuskeskuksia ovat Matroosa, Vilka, Prääsä, Krosnosero, Kolatselkä, Läskelä, Ruskeala ja Värtsilä. Läskelän ja Sortavalan välillä tie seurailee Laatokan lahtien rantaa.

Reitti (vastasuuntaan)

M18 (E105) Petroskoi–Prääsä

• Petroskoi
• Palavina
• Matroosa
• → Kintahankylä, Kindasovo 10

R21, Prääsä–Lemetti

• Prääsä
• Novaja Manga
• Manga
• Krošnozero
• Kutsesero
• Tšokkila
• → Savinovo (Kona) 10
• ← Kinerma (Kinnermäki) 7, Vieljärvi
• Jyrkilä
• Kukkoila, korkea paikka, masto
• Silta: Njalmajoki
• ← Palalahta 2, Koivuselkä 14
• → Mandera 0,5 km
• Pasala, pieni hotelli tien vieressä
• Kolatselkä, kahvila, kauppa, Kolosjoki
• Loimoilajoki
• Suojärven ja Prääsän piirin raja
• Silta: Pensanjoki
• Silta: Uksajoki
• Silta: Urmajoki
• → Memorial 1,4 km
• Huoltoasema vasemmalla
• Muistomerkki Murheen risti (Leo Lankinen 2000)

• ← Pitkäranta 14, Suojärvi 83, tie A131 Pitkäranta-Suojärvi
• ← Pitkäranta Juuksujoki
• vasemmalla levähdyspaikka

A130 (Aunus) – Värtsilä

• ← Pitkäranta 24
• Läskelä
• Silta Läskelänkoski
• → Suistamo
• Leppäsyrjä
• Rautalahti
• ← Sortavala
• Rytty
• Ruskeala, marmorikaivos
• Puikkola
• ← Partala
• Värtsilä, Jänismäki
• Raja-asema

Tutustumiskohteita Sinisen tien varrella

Maa	Alue	Tutustumiskohde
Norja	Nordlandin lääni	Atlantti Mo i Rana, kaupunki Pohjoisen napapiirin tuntumassa Svartisen, Manner-Norjan toiseksi laajin jäätikkö
Ruotsi	Västerbottenin lääni	Storuman, Hemavanin hiihtokeskus, alppikasvipuutarha, Vindelfjällenin alueen opastuskeskus ja Stenselen kirkko (Ruotsin suurin puukirkko) Metsämuseo, Lyckselessä Lyckselen eläintarha, Ruotsin pohjoisin eläinpuisto Uumaja, Västerbottenin läänin pääkaupunki Uumajanjoen varrella
Suomi	Pohjanmaa	Vaasa, Pohjanmaan maakuntakeskus Merenkurkku, Unescon maailmanperintökohde Raippaluodon silta, Suomen toiseksi pisin silta
Suomi	Etelä-Pohjanmaa	Isokyrö, Isonkyrön vanha kirkko, Kyrö Distillery Alajärvi, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia
Suomi	Keski-Suomi	Huopanankoski, Viitasaarella sijaitseva urheilukalastuskoski, joka on yksi Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista
Suomi	Pohjois-Savo	Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Savossa Lepikon torppa Pielavedellä, presidentti Urho Kekkosen synnyin- ja lapsuudenkoti Kolun kanava Tervossa, Suomen pisin sisävesikanava Korkeakoski Kuopion Maaningalla, Suomen korkein vapaana virtaava koski Kuopio, Pohjois-Savon maakuntakeskus Kallaveden rannalla Puijo Kuopiossa, luonnonsuojelualue, mäkihyppykeskus, näkötorni Heinäveden reitti, risteilyreittiliikennettä Kuopio-Heinävesi-Savonlinna Tahkovuori, matkailukeskus Syvärin rannalla Kuopion Nilsiässä Ohtaansalmi, Täyssinän rauhan raja Rikkaveden rannalla Tuusniemellä
Suomi	Pohjois-Karjala	Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Karjalassa Outokumpu, kaivosmuseo tunneleineen ja junineen, kaivostorni Joensuu, Pohjois-Karjalan maakuntakeskus Pielisjoen suussa Pyhäselkä, Saimaan vesistöalueen pohjoisimpia osia
Venäjä	Karjalan tasavalta	Laatokka, Euroopan suurin järvi Valamo, luostari Laatokan saarilla Petroskoi, Karjalan tasavallan pääkaupunki Kiži, Unescon maailmanperintökohde Ääninen, Euroopan toiseksi suurin järvi Kontupohja, Venäjän ensimmäinen parantola Martsialnyje vody, Kivatsun luonnonpuisto Karhumäki, mm. sotahistoriallisia kohteita, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Sandarmoh, Vienanmeren–Itämeren kanava (ns. Stalinin kanava) Puudoži, Vodlajärven kansallispuisto ja Äänisen kalliopiirrosalueet

Sinisen tien kehitys matkailutienä

• 1950-luvulla herää ajatus pohjoista Eurooppaa halkovasta tiestä
• 1963 Ruotsissa perustetaan Sinisen tien yhdistys
• 1967 Suomessa perustetaan Sinisen tien yhdistys
• 1972 ympärivuotinen lauttaliikenne alkaa Uumajan ja Vaasan välillä
• 1973 Sinisestä tiestä tulee eurooppalainen valtatie
• 1989 avautuu julkisen liikenteen yhteys Uumajan ja Mo i Ranan välille
• 1990 avataan Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä
• 1990-luvulla Sininentie oli ensimmäinen matkailutie, joka liikenneministeriön kokeiluluvalla pystytti tienvarsimerkit
• 2000 Sinistä tietä jatketaan Venäjällä; matkailureitin päätepisteeksi tulee Puudoži
• 2015 Sinisen tien matkailutiemerkit uusittu kokonaisuudessaan

Kuvia

• 
  Mo i Rana, Norja
• 
  Hemavan, Ruotsi
• 
  Lycksele, Ruotsi
• 
  Uumaja, Ruotsi
• 
  Merenkurkku, Suomi
• 
  Raippaluodon silta, Suomi
• 
  Kuopio, Suomi
• 
  Liperi, Suomi
• 
  Petroskoi, Venäjä
• 
  Kiži, Venäjä

Lähteet

Aiheesta muualla

• Tiereitin sivusto
• Sininentie on paljon muutakin kuin mutkia ja kuoppia – matkailutie odottaa uutta tulemista; YLE 16.5.2015