Tervo

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Tervo.
Tervo

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°57′20″N, 26°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 844
Hallinnollinen keskus Tervon kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 494,30 km²
226:nneksi suurin 2025 
– maa 347,73 km²
– sisävesi 146,57 km²
Väkiluku 1 388
279:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 3,99 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 8,9 %
– 15–64-v. 47,8 %
– yli 64-v. 43,3 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 97,4 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 9,9 %
28:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Tiina Pietiläinen (vt.)
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • KD
10
3
2
1
1
www.tervo.fi

Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 388 ihmistä ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,57 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,99 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta.

Historia

Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.

Tervo kuului aikaisemmin historialliseen Rautalammmin emäpitäjään ja myöhemmin Karttulan kuntaan. Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta muodostettiin 1926. Tervon kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismia.

Maantiede

Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksi. Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.

Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammin vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Koskisydän, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.

Suomen pisin sisävesikanava Kolun kanava on pituudeltaan 2100 metriä. Se rakennettiin alun perin jo 1890-luvulla.

Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.

Äyskoski

Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.

Aluerakenne

Kylät

Tervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamassa, 989 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervon taajama-aste on 36,2 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Tervon kirkonkylä.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 363
1985
  
 2 305
1990
  
 2 232
1995
  
 2 129
2000
  
 1 994
2005
  
 1 835
2010
  
 1 706
2015
  
 1 608
2020
  
 1 523
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto ja politiikka

Katso myös: Tervon kunnanvaltuusto

Tervon vt. kunnanjohtaja on Tiina Pietiläinen. Kevääseen 2026 kunnanjohtajana toimi Lari Tiikasalo, joka valittiin virkaan helmikuussa 2022.

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.

Talous ja elinkeinot

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.

Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tervon kunnan ABC, joka on Tervon kaupallinen sydän.

Palvelut ja koulutus

Tervossa toimii yksi peruskoulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.

Perusterveydenhoitoa tarjoaa arkisin Tervon terveysasema. Viikonloppuisin akuuteissa tarpeissa lääkäripäivystys on saatavilla päivällä Keiteleen tai Pielaveden terveysasemalta, iltaisin ja öisin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksestä.

Tervon keskustan lähellä sijaitsee Eerikkala Golf, jossa on 9-reikäinen golfkenttä.

Kulttuuri

Ruokakulttuuri

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.

Uskonto

Kuopion ortodoksisen seurakunnan Pyhän profeetta Elian rukoushuone.

Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi Niiniveden seurakunnaksi. Pyhäkkönä Tervolla toimii vuonna 1925 rakennettu Tervon kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta. Sen pyhäkkö on vuonna 1955 rakennettu Pyhän profeetta Elian rukoushuone.

Talluskylässä toimii Karttulan vapaaseurakunta, jonka pyhäkkö on vuonna 1927 rakennettu Talluskylän rukoushuone.

Tunnettuja tervolaisia

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025, Tervo Oikeusministeriö. Viitattu 2.7.2025.
  6. ↑ Tervon Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
  7. ↑ Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille Yle. Viitattu 11.1.2018.
  8. ↑ Tervon kirkko Tervon seurakunta. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 14.1.2018.
  9. ↑ Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat nimettiin kolmeksi vuodeksi Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 4.12.2020.
  10. ↑ Tervon järvet. Järviwiki. Viitattu 4.9.2016.
  11. ↑ Äyskosken Äyskäri Lomamökit Tervo Äyskosken Äyskäri Lomamökit. Viitattu 4.12.2020.
  12. ↑ Tervo Kylään. Viitattu 11.1.2018.
  13. ↑ Kylätoimikunnat Tervo. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
  17. ↑ Ylönen, Jorma: Kiinnostaako Tervo? – Kunnanhallituksen puheenjohtaja uskoo, että sijainti ja päätöksenteon hyvä henki tuovat hakemuksia kunnanjohtajan virkaan Kuntalehti. 7.8.2026. Viitattu 19.8.2026.
  18. ↑ Jorma Ylönen: Lari Tiikasalosta Tervon kunnanjohtaja Kuntalehti. 23.2.2022. KL-Kustannus Oy. Viitattu 21.7.2023.
  19. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  20. ↑ Tervo säilyttää opetuksen yhtenäisluokkien avulla Yle. 2012. Viitattu 14.1.2018.
  21. ↑ Arkistoitu kopio Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Arkistoitu 16.6.2019. Viitattu 2.7.2019.
  22. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  23. ↑ Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020 (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Kuopion ortodoksinen seurakunta ort.fi. Viitattu 31.5.2021.
  25. ↑ Karttulan Vapaaseurakunta: Seurakuntatyö karttulanvapaaseurakunta.fi. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 31.5.2021.

Aiheesta muualla