| Juankoski | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Koillis-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 174 |
| Hallinnollinen keskus | Juankosken kirkonseutu |
| Perustettu | 1925 |
| – kaupungiksi | 1998 |
| Kuntaliitokset | Muuruvesi (1971) Säyneinen (1971) |
| Liitetty | 2017 |
| – liitoskunnat | Kuopio Juankoski |
| – syntynyt kunta | Kuopio |
| Pinta-ala | 586,26 km² (1.1.2016) |
| – maa | 465,27 km² |
| – sisävesi | 120,99 km² |
| Väkiluku | 4 731 (31.12.2016) |
| – väestötiheys | 10,17 as./km² (31.12.2016) |

Juankoski on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa. Juankoski liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alussa.

Kaupungissa asui 4 731 ihmistä ja sen pinta-ala oli 586,26 neliökilometriä, josta 120,99 neliökilometriä oli vesistöjä. Väestötiheys oli 10,17 asukasta/km2. Juankosken naapurikunnat olivat Juuka, Kaavi, Kuopio, Rautavaara ja Tuusniemi.
Juankosken suurimpia työnantajia on Valmet Oy märkäviiroja valmistava tehdas. Aiemmin merkittävä työllistäjä oli myös Stromsdal Oyj:n kartonkitehdas, mutta sen toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2008. Juankoskella toimii Juankosken Yrittäjät, joka on Savon Yrittäjien aluejärjestö.
Juankoski oli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki Kaskisten jälkeen. Nimityksestä huolimatta Juankoski oli tilastollisen kuntaluokituksen mukaan maaseutumainen kunta vähäisen taajama-asteen ja alle 4 000 asukkaan keskustaajaman johdosta.
Elokuussa 2014 Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon vuoden 2017 alusta ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.
Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa, josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten.
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Otettava pois taulukkomuodosta ja muotoiltava leipätekstiksi |
Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.
Asuinpaikka edustaa ensimmäisiä jääkauden jälkeen tulleita asukkaita. Jääkauden loppuessa noin 11 500 vuotta sitten mannerjään reuna sijaitsi Salpausselällä, joiden eteläpuolinen Suomi oli lähes kokonaan veden peitossa. Vain Itä-Suomessa oli joitakin korkeita kuivina pysyneitä huippuja, joilla oli ollut kasvillisuutta jo jääkauden loppuaikoina. Jäätikön painaman jään kohotessa vedet vähitellen väistyivät. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa.
Vuonna 1746 manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander saivat perustamisluvan Juankosken ruukille (Strömsdalsbruk) Kuopion pitäjään. Jukajoen varrelle rakennettiin Suomen ensimmäinen järvimalmimasuuni. Aluksi ongelmia oli raaka-aineen ja hiilen hankinnassa. Ongelmia oli myös tuotannossa. Omistajat vaihtuivat tiheästi. Seurakunnallisesti ruukin väestö kuului Nilsiän yhteyteen (Nilsiä oli Kuopion kappeliseurakunta).
Tapahtumia 1800 -luvulla: 1810 Ruukinpatruuna Ekholmin salamurha. 1818 Adolf Wilhelm Tigerstedt ruukinpatruunaksi. 1826 Uusi päärakennus: Patruunanmäen kartano valmistuu. 1851 Hovineuvoksetar Anastasia Ponomareva ostaa ruukin. Suku omistaa ruukin vuoteen 1900. Ruukkia kehitetään määrätietoisesti uudistamalla ja rakentamalla tuotantolaitoksia. 1856 Saimaan kanava valmistui, jolloin tuotteita saatiin myyntiin mm. Pietariin. 1860 Ensimmäinen ruukintyöläisille tarkoitettu 12 asunnon talo valmistui. Taloja rakennettiin lisää seuraavina vuosina. 1861 Ruukille perustettiin koulu, ja palkattiin pappi opettajaksi ja toimittamaan jumalanpalveluksia. 1863 Tehtaalle rakennettiin kirkko toimimaan kouluna ja kirkkona. Itsenäisesti toimiva Juantehtaan tehdasseurakunta aloitti toimintansa osana Nilsiän seurakuntaa. 1889 Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä valmistui kahdeksan. 1898 Sähkövalo Juankoskelle.
Tapahtumia 1900 -luvulla: Juantehtaan omistanut Taimi Oy meni konkurssiin. Karjalankosken rautatie valmistui. 1907 Juankosken tehdasseurakunta siirrettiin Muuruveden seurakunnan alaisuuteen. 1911 Raudan valmistaminen päättyi. 1913 Pahvin valmistaminen alkoi. Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi. 1921 Toinen sähkövoimala, nykyinen voimalaitos ja sähkömuseo, valmistuivat. 1923 Juankoski erottautui itsenäiseksi seurakunnaksi Muuruvedestä. 1925 Juankosken kunta perustettiin. 1951 Omakotirakentaminen yhtiön maa-alueille ”markan tonteille” alkoi. Juankosken Näytelmäkerho perustettiin. 1960 Vuotjärven säännöstely alkoi. 1961 Karjalankosken voimalaitos valmistui ja altaan (tunnetaan paikallisesti nimellä Välivesi) säännöstely aloitettiin. 1968 Suomen Metallikutomo Oy rakensi viiratehtaan. Myöhemmin Viira Oy, 1984 Tamfelt Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj. 1970 Kartonkitehtaan perusteellinen kehittäminen alkoi kartonkikoneen uusimisella. 1971 Juankoski-Muuruvesi-Säyneinen kuntaliitos. 1988 Kymi-Kymmene myi Juantehtaan perustetulle Stromsdal Oy:lle ja voimalaitokset Savon Voima Oy:lle. 1990 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura Ry perustettiin. 1995 Käytössä oleva Juankosken sähkövoimalaitos valmistui.
Tapahtumia 2000 -luvulla: 2002 Karjalankosken kanava ja Juankosken kanava valmistuivat. 2003 Ruukinkoulu valmistui yläkoulun, lukion, Kansalaisopiston ja Konservatorion käyttöön. Alakoululaiset ruokailevat Agora -nimisessä monitoimitilassa. 2008 Stromsdal Oyj hakeutui konkurssiin 27.11.2008. Lehman Brothersin kaatumisesta seurasi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakriisi, mistä kasvoi globaaliksi pankkikriisi. Tätä taas seurasi kansainvälinen taantuma. Stromsdal Oyj:n asiakkaat joutuivat rahoituskriisiin, minkä myötä tehdas ei pystynyt huolehtimaan investointien maksamisesta eikä hankkimaan raaka-ainetta. 2011 Tehdas siirtyi Premium Board Finland Oy:n (PBF) omistukseen. 2014 Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen. Yritys sai melkein kaikki velat anteeksi. Käräjäoikeus julisti oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 50 vuodeksi. 2017 Juankoski ja Kuopio tekivät kuntaliitoksen 1.1.2017. Kuopiosta tuli Suomen suurin kesämökkikunta. 2018 Juankosken päiväkoti valmistui. 2020 Savon Voima rakennutti kalaportaat Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitoksiin. 2021 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura valmisteli museon siirtämistä Juankosken vanhimpaan, vuonna 1860 valmistuneeseen, rakennukseen eli Kahvilapytinkiin.
Juankosken keskustaajaman läpi virtaavaa koskijonoa Vuotjärven ja Akonveden välillä tai sen pohjoisinta osaa on kutsuttu aiemmin nimellä Juka > Juankoski ~ Juvankoski, Jukakoski, joka on sittemmin otettu seurakunnan nimeksi. Nimeen sisältyy sana juka eli ’koski, virta, putous’. Juccas 1751, Juckas ja Juckasbruk 1752, Juvankoski 1825, Juankoski 1841.
Akonvesi, Hipanlahti, Jouhteninen (Joutseninen), Muuruvesi (kirkonkylä), Säyneinen (kirkonkylä), Vehkalahti, Västinniemi
| Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Juankosken paloasemalla Kauppatiellä sijaitsevat yksiköt: JK11 sammutusauto, JK12 sammutusauto, JK13 säiliöauto, JK171 ensivaste- ja miehistöauto. Juankoskella Niskakosken rannalla on myös Juankosken palokunnan vene JK-V1. Juankoskella on puolivakinainen palokunta.
Ensihoitopalveluja Juankoskella tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus, joka tuottaa myös Kaavin kunnan ensihoitopalvelun.
| Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuivat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Juankosken perinneruoiksi valittiin paistettu kala, uunijuusto ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos.