| Sixtynine 69 | |
|---|---|
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1969. |
|
| Ohjaaja | Jörn Donner |
| Käsikirjoittaja | Jörn Donner |
| Tuottaja | Arno Carlstedt |
| Säveltäjä | Claes af Geijerstam |
| Kuvaaja | Kari Sohlberg |
| Leikkaaja | Wic' Kjellin |
| Pääosat | Ritva Vepsä Sven-Bertil Taube Jörn Donner Seija Tyni |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi, Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö | Jörn Donner Productions Oy FJ-Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 3.10.1969 |
| Kesto | 98 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Sixtynine 69 tai 69 – Sixtynine on Jörn Donnerin ohjaama suomalais-ruotsalainen eroottinen elokuva vuodelta 1969. Donner itse esittää toista miespääosaa. Elokuva sai torjuvan vastaanoton.
Käsikirjoituksen alkulauseessa Jörn Donner perusteli itse elokuvan nimivalintaa: "Tämä elokuva kertoo suhteista, avioliitosta ja koirasta. Elokuvan suhteet ovat ylösalaisin. Siksi sen nimi on 69. Se on kuudes elokuvani. Siksi sen nimi on 69. Se kuvataan vuonna 1969. Siksi sen nimi on 69. – – – Nimi Sixtynine tuntui – – – luonnolliselta, ei pornografisista syistä vaan siksi, että sovinnaisen avioliittomoraalin opit käännetään nurin."
Tuula elää avioliitossa, jonka osapuolet ovat niin vieraantuneet toisistaan etteivät edes tiedä toistensa harrastuksista. Tuulalla ei tunnu olevan käsitystä, että mies viettää illat huippuluokan jääkiekko-otteluiden erotuomarina. Tuula saa tämän selville osumalla miehensä tuomaroimaan otteluun. Samana iltana selviää, että mies tapailee naispuolista ralliajajaa. Kostoksi Tuula alkaa tapailla gynekologiaan, naimisissa olevaa miestä, muutenkin kuin vastaanotolla.
Musiikin elokuvaan sävelsi ruotsalainen Claes af Geijerstam. Laulu ”Beginning and End” kuullaan elokuvan kansainvälisissä levytysversioissa ruotsalaisen Tommy Körbergin englanniksi esittämänä ja suomalaisversiossa Kirkan tulkintana ja Pertti Reposen suomentamana nimellä ”Alku kaiken kauniin”. Muita elokuvan lauluja ovat ”Mr. Wonderful” ja ”It Is Love”, suomeksi ”Voin haaveesi täyttää”.
Elokuva sai aikalaiskriitikoilta enimmäkseen tyrmääviä arvosteluja. Aamulehden Erkka Lehtola piti Sixtyninea tuskin elokuvana ollenkaan vaan ohuena ja kiillotettuna teollisuustuotteena, jossa ihmiset ovat kauniita, tyhjiä ja vähäpuheisia. Heidän elämänsä ongelmat on keskitetty yhteen ainoaan keskipisteeseen, seksiin, jota kuvataan muun muassa narttukoiran astutuksella. Hufvudstadsbladetin Greta Brotherus kirjoitti, että elokuvan kohtaukset voisi leikata uudelleen melkein mihin järjestykseen hyvänsä kokonaisuuden juuri kärsimättä, sillä niillä ei juuri ole asiayhteyttä keskenään. Ruotsalaiskriitikot moittivat muun muassa jatkuvuusvirheitä ja huonoa ruotsinkielistä jälkiäänitystä. Svenska Dagbladetin Hanserik Hjerténin mielestä elokuvan seksikohtaukset ovat ummehtuneita ja kömpelöitä ja komedialliset elementit täysin tahattomia. ”On kulunut kauan siitä, kun olemme viimeksi nähneet tällaista kömpelyyden ja avuttomuuden orgiaa.”