Skamja

Skamja
Скамья
Skamja Narvanjoen toisella puolella Vasknarvasta nähtynä.
Skamja Narvanjoen toisella puolella Vasknarvasta nähtynä.

Skamja

Koordinaatit: 58°59′47″N, 27°45′00″E
Valtio Venäjän federaatio
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Slantsyn piiri
Kunta Zagrivje
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2020) 14

Skamja (ven. Скамья) on kylä Leningradin alueen Slantsyn piirin Zagrivjen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee kunnan lounaisosassa Narvanjoen niskan itärannalla Viron rajalla. Rajan toisella puolella sijaitsee Vasknarvan kylä.

Vuoden 2020 alussa kylässä oli 14 asukasta.

Nimi

Skamja (скамья) tarkoittaa kirjaimellisesti ”penkkiä” ja kylännimen alkuperää on selitetty useilla tarinoilla. Yleisimmän kertomuksen mukaan ruhtinatar Olga olisi pysähtynyt lepäämään paikalla sotajoukkoineen 900-luvulla, jolloin paikalliset toivat hänelle penkin.

Historiaa

Nykyisen Skamjan kylän alueella oli 1300-luvun keskivaiheilla pihkovalaisten kalastajien asutus (sloboda). Varhaisin maininta Skamjasta on vuodelta 1463.

1700-luvulta alkaen Skamja kuului hallinnollisesti Pietarin kuvernementin Outovan kihlakuntaan. 1850-luvulla kylässä oli 44 taloa, mutta vuonna 1864 enää 28. Vuonna 1850 kylään rakennettiin ortodoksinen kappeli, joka laajennettiin kirkoksi vuosina 1870–1871. Kirkko tuhoutui helmikuussa 1944.

Vuonna 1920 solmitun Tarton rauhan jälkeen Skamja sekä muut seudun kylät kuuluivat Viroon. Virolle kuuluessaan kylä oli osa Rajan eli Karjatinan kuntaa. Vuonna 1922 Skamjassa oli 142 taloa ja 695 asukasta. Skamja yhdistettiin Vasknarvan kanssa uudeksi Vasknarvan taajamaksi vuonna 1940.

Skamja kuului Viroon marraskuuhun 1944 asti, jolloin Viron SNT:sta siirrettiin alueita Venäjän SFNT:n Leningradin alueeseen. Vuodesta 1945 alkaen Skamja kuului samana vuonna perustettuun Zagrivjen kyläneuvostoon. Vuonna 1970 Skamjaan liitettiin viereinen Kuritšekin kylä.

Vuonna 2002 kylässä oli 20 asukasta, joista 92 % oli kansallisuudeltaan venäläisiä.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Materialy, s. 27.
  2. ↑ Püttsepp & Järv 2010, s. 16.
  3. ↑ Materialy, s. 64.
  4. 1 2 3 4 Püttsepp & Järv 2010, s. 89–91.
  5. 1 2 Administratsija Zagrivskoi volosti Slantsevskogo raiona Leningradskoi oblasti d. Zagrivje Slantsevskogo raiona Leningradskoi oblasti Arhivy Leningradskoi oblasti. Arkistoitu 3.7.2025. Viitattu 14.7.2025. (venäjäksi)
  6. ↑ Petserimaa ja Narvataguse kohanimed ÜSis EKI teatmik. 10.12.2024. Eesti Keele Instituut. Viitattu 14.7.2025. (viroksi)
  7. ↑ 1072. Vabariigi Valitsuse otsus 20. augustist 1940. nro 106 DIGAR Eesti artiklid (verkkojulkaisu), 21.8.1940. Teoksen verkkoversio Viitattu 14.7.2025. (viroksi)
  8. ↑ Korjakov, Ju. B.: Baza dannyh Etno-jazykovoi sostav naseljonnyh punktov Rossii. Leningradskaja oblast lingvarium.org. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 14.7.2025. (venäjäksi)