
Stevia on kasvi, josta tehdään makeutusaineita, kuten stevioliglykosideja. Makeastevian lehdistä saatavan steviolin glykosidien tiiviste on jopa 300 kertaa makeampaa kuin ruokosokeri.
Makeutusaineena stevioliglykoksideja on käytetty Japanissa vuodesta 1970, ja ne on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi myös Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Euroopan komissio hyväksyi steviasta saatavien makeutusaineiden käytön marraskuussa 2011.. Stevia voidaan ilmoittaa pakkaustiedoissa E-koodilla E960.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n asiantuntijain suosituksen mukaan stevioliglykosidien päivittäisen saannin ei tulisi ylittää 4:ää milligrammaa yhtä painokilogrammaa kohti päivässä (vastaa 75-kiloisella henkilöllä 0,3 g:aa/vrk). Se on vain kymmenesosa esimerkiksi aspartaamin rajasta, minkä vuoksi stevian turvallinen maksimiarvo 20-kiloisellle lapselle vastaa makeudeltaan vain desilitraa sokeria. Steviaa ei käytetä tämän vuoksi yleensä ainoana makeutusaineena, vaan yhdessä muiden makeutusaineiden kanssa, sillä makeutusaineiden yhteismäärälle ei ole asetettu raja-arvoja. Järjestön paneelin mukaan stevia-kasvin sisältämät yhdisteet eivät ole osoittautuneet karsinogeenisiksi tai genotoksisiksi. Uudempien tutkimuksien mukaan näyttöä karsinogeenisuudesta ja mutageenisuudesta ei ole.
Stevia-kasvin sisältämät yhdisteet sisältävät glukosideja, steviosideja, jotka ovat 100–300 kertaa kidesokeria makeampia, eivätkä sisällä juurikaan energiaa. Se voi olla vähäenerginen ja glukoositon makeutusaine diabeetikoille ja kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille.