Stevia

Tämä artikkeli käsittelee makeutusainetta. Kasvisukua käsittelee artikkeli steviat.

Stevia on kasvi, josta tehdään makeutusaineita, kuten stevioliglykosideja. Makeastevian lehdistä saatavan steviolin glykosidien tiiviste on jopa 300 kertaa makeampaa kuin ruokosokeri.

Makeutusaineena stevioliglykoksideja on käytetty Japanissa vuodesta 1970, ja ne on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi myös Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Euroopan komissio hyväksyi steviasta saatavien makeutusaineiden käytön marraskuussa 2011.. Stevia voidaan ilmoittaa pakkaustiedoissa E-koodilla E960.

Terveysvaikutukset

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n asiantuntijain suosituksen mukaan stevioliglykosidien päivittäisen saannin ei tulisi ylittää 4:ää milligrammaa yhtä painokilogrammaa kohti päivässä (vastaa 75-kiloisella henkilöllä 0,3 g:aa/vrk). Se on vain kymmenesosa esimerkiksi aspartaamin rajasta, minkä vuoksi stevian turvallinen maksimiarvo 20-kiloisellle lapselle vastaa makeudeltaan vain desilitraa sokeria. Steviaa ei käytetä tämän vuoksi yleensä ainoana makeutusaineena, vaan yhdessä muiden makeutusaineiden kanssa, sillä makeutusaineiden yhteismäärälle ei ole asetettu raja-arvoja. Järjestön paneelin mukaan stevia-kasvin sisältämät yhdisteet eivät ole osoittautuneet karsinogeenisiksi tai genotoksisiksi. Uudempien tutkimuksien mukaan näyttöä karsinogeenisuudesta ja mutageenisuudesta ei ole.

Stevia-kasvin sisältämät yhdisteet sisältävät glukosideja, steviosideja, jotka ovat 100–300 kertaa kidesokeria makeampia, eivätkä sisällä juurikaan energiaa. Se voi olla vähäenerginen ja glukoositon makeutusaine diabeetikoille ja kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille.

Lähteet

1 2 "Danone blir först i EU med sötningsmedel stevia". Landsbygdens Folk 28.5.2010.
↑ |EU hyväksyi ihmeaine Stevian: Ensimmäiset virvoitusjuomat kaupoissa jo jouluna vihrealanka.fi. 14.11.2011.
↑ E960 - Stevioliglykosidit Ruokavirasto. Arkistoitu 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
↑ Makeutusaine stevia on mainettaan pahempi. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat
↑ F. Aguilar et al.: Scientific Opinion on the safety of steviol glycosides for the proposed uses as a food additive (pdf) EFSA Journal 2010;8(4):1537 [84 pp.]. 2010. European Food Safety Authority (EFSA), Parma, Italy. doi:10.2903/j.efsa.2010.1537 Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
↑ Geuns JM: "Stevioside". Phytochemistry 64 (5): 913–21., 2003. PubMed:14561506 doi:10.1016/S0031-9422(03)00426-6
↑ Brusick DJ: "A critical review of the genetic toxicity of steviol and steviol glycosides". (v18556105) Food Chem Toxicol 46 (7): S83–S91., 2008. doi:10.1016/j.fct.2008.05.002
↑ Goyal S. K., Samsher, Goyal R. K.: Stevia (Stevia rebaudiana) a bio-sweetener: a review Int J Food Sci Nutr. 2010 Feb;61(1):1-10. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[lf-1] 1 2 "Danone blir först i EU med sötningsmedel stevia". Landsbygdens Folk 28.5.2010.

[2] |EU hyväksyi ihmeaine Stevian: Ensimmäiset virvoitusjuomat kaupoissa jo jouluna vihrealanka.fi. 14.11.2011.

[3] E960 - Stevioliglykosidit Ruokavirasto. Arkistoitu 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.

[4] Makeutusaine stevia on mainettaan pahempi. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat

[5] F. Aguilar et al.: Scientific Opinion on the safety of steviol glycosides for the proposed uses as a food additive (pdf) EFSA Journal 2010;8(4):1537 [84 pp.]. 2010. European Food Safety Authority (EFSA), Parma, Italy. doi:10.2903/j.efsa.2010.1537 Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)

[6] Geuns JM: "Stevioside". Phytochemistry 64 (5): 913–21., 2003. PubMed:14561506 doi:10.1016/S0031-9422(03)00426-6

[7] Brusick DJ: "A critical review of the genetic toxicity of steviol and steviol glycosides". (v18556105) Food Chem Toxicol 46 (7): S83–S91., 2008. doi:10.1016/j.fct.2008.05.002

[8] Goyal S. K., Samsher, Goyal R. K.: Stevia (Stevia rebaudiana) a bio-sweetener: a review Int J Food Sci Nutr. 2010 Feb;61(1):1-10. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)