| Suğdin maakunta вилояти Суғд |
|
|---|---|
.jpg) Syrdarjajokea Xudžandissa. |
|
 Maakunta Tadžikistanin kartalla. |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Xudžand |
| Pinta-ala | 25 200 km² |
| Väkiluku (2020) | 2 769 261 |
| Alueen sivusto | |
Suğdin maakunta (tadžikiksi вилояти Суғд, vilojati Suğd) on ylimmän tason hallintoalue Tadžikistanin luoteisosassa. Sen keskus on Xudžandin kaupunki. Maakunnan pinta-ala on 25 200 neliökilometriä. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 2 769 261 asukasta.
Suğdin maakunta rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Uzbekistaniin, idässä Kirgisiaan ja etelässä Tadžikistanin keskushallinnon alaisiin piireihin. Sen pohjoisosassa kohoavat Tienšaniin kuuluvat Qurama- ja Muğulvuoret ja eteläosassa Hisor–Alaihin kuuluvat Turkestan-, Zarafšon- ja Hisorvuoret. Qurama- ja Turkestanvuorten väliin jää Fergananlaakson länsiosa, jonka läpi virtaa Syrdarjajoki. Turkestan- ja Zarafšonvuoret erottaa toisistaan Zarafšonjoen laakso. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, kivihiili, volframi, kupari ja harvinaiset metallit.
Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Talvet ovat tasangolla leutoja ja kesät kuumia. Vuorilla ilmasto on viileämpi. Tammikuun keskilämpötila on tasangolla –1,1 ja vuorilla 2 500 metrin korkeudessa –9 astetta ja heinäkuun keskilämpötila vastaavasti 28 ja 15 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 800 millimetrin välillä. Syrdarjan sivujokia ovat Isfara, Xodžaboqirğon ja Ak-Suu ja Zarafšonin sivujokia Fon, Kištūd ja Moğijon. Tärkeimmät järvet ovat Iskandarkūl Hisorvuorilla ja Oqsukon pohjoisessa.
Tasangoilla on aro- ja aavikkokasvillisuutta ja jokilaaksoissa rantametsiä. Vuorten rinteillä on heinä- ja ruohoaroa, paikoin katajametsiä ja pensaikkoa sekä ylinnä alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat kettu, jänis, mäyrä, villisika, siperianvuohi, lumileopardi, fasaani ja lumikana. Joissa ja järvissä on lohia, karppeja ja monneja.
Vuonna 1939 perustettu hallintoalue lakkautettiin vuonna 1962 ja perustettiin uudelleen vuonna 1970. Sen nimenä oli vuoteen 2000 saakka Leninobodin alue. Maakunta jakautuu hallinnollisesti Ainīn, Aštin, Bobodžon Ğafurovin, Devaštitšin, Džabbor Rasulovin, Masttšohin, Šahristonin, Spitamenin, Vuoristo-Masttšohin ja Zafarobodin piireihin sekä Būstonin, Gulistonin, Istaravšanin, Istiqlolin, Konibodomin, Pandžakentin ja Xudžandin piiritasoisiin kaupunkeihin.
Kaupunkiväestön osuus on 23,8 prosenttia. Asukkaista 84,0 prosenttia on tadžikkeja ja 14,8 prosenttia uzbekkeja (vuonna 2010).
Suğd on Tadžikistanin taloudellisesti kehittyneinen maakunta. Sen maatalous tuottaa muun muassa puuvillaa, silkkiä, tupakkaa ja vihanneksia. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat kaivos- ja tekstiiliteollisuus.
