| Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. |
| Suikulaiset | |
|---|---|
Suikulainen (Branchiostoma lanceolatum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Suikulaiset Cephalochordata Owen, 1846 |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Suikulaiset eli putkisydämiset (Cephalochordata) ovat alkeellisten selkäjänteisten ryhmä. Niillä on useita samoja tai samankaltaisia ominaisuuksia kuin selkärankaisilla. Pidetään mahdollisena, että selkärankaiset kehittyivät suikulaisen tapaisista eliöistä. Suikulaiset ovat tärkeä eläintieteellinen tutkimuskohde, koska niistä voi saada tietoa selkärankaisten alkuperästä. Niitä esiintyy lämpimillä ja lauhkeilla merialueilla Skotlantiin saakka pohjoisessa. Yleensä ne viihtyvät hiekkapohjissa osittain sinne kaivautuneena.
Kuten selkärankaisilla, myös suikulaisilla on selkää pitkin kulkeva päähermo, kidukset ja peräaukon takapuolelle ulottuva häntä. Samalla lailla kuin ihmisellä, suikulaisen lihakset muodostuvat lihassyistä. Erona selkärankaisiin on taas mm. se, että päähermo tai eräänlainen selkäydin ei ole luiden suojaamassa kanavassa, vaan huomattavasti yksinkertaisemman selkäjänteen yläpuolella. Suikulaisten selkäjänne, toisin kuin selkäranka, ulottuu pään sisälle. Tästä johtuu alajakson nimi Cephalochordata, suoraan suomentaen ”pääselkäjänteiset” (”cephalo-” tarkoittaa päätä ja ”chord-” [selkä]jännettä). Suikulaisilla on myös suunsisäiset värekarvat, ohuet lonkeromaiset säikeet jotka sijaitsevat suun edessä toimien sekä tuntoaisteina sekä ruumiiseen virtaavan veden suodattimena (vrt. hetulat). Vesi poistuu ruumiista atrioporen kautta.