| Suomen Agilityliitto | |
|---|---|
| Perustettu | 14. tammikuuta 2006 |
| Tyyppi | Lajiliitto |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenet | 232 jäsenyhdistystä (2024) |
| Puheenjohtaja | Mia Laamanen |
| Aiheesta muualla | |
| www |
|
Suomen Agilityliitto ry (lyhenne SAGI) on suomalaisten agilityä harrastavien yhdistysten muodostama lajiliitto, joka perustettiin 14. tammikuuta 2006 Tampereella. Liitto toimii agilityseurojen ja harrastajien keskusjärjestönä ja lajin etujärjestönä sekä vastaa agilityn valtakunnallisesta kilpailu-, koulutus- ja valmennustoiminnasta. Liiton kotipaikka on Helsinki, ja se on Suomen Kennelliiton, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Paralympiakomitean jäsenjärjestö.
Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää agilityurheilua, -liikuntaa ja -harrastustoimintaa jäsenyhdistysten kautta. Ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistykset liiton kevät- ja syyskokouksissa, ja toiminnasta vastaa liiton kokouksessa valittu hallitus apunaan toimikunnat, työryhmät ja palkattu toimisto.
Liiton toiminta jakautuu kilpailu-, koulutus-, valmennus- ja seuratoimintaan sekä nuoriso-, seniori- ja paragilitytoimintaan ja viestintään. Kansallisesti agilityssä kilpaillaan agility-, hyppy-, snooker-, gamblers- ja hoopersradoilla. Liitto kouluttaa agilitytuomareita, koetoimitsijoita, ratamestareita ja valmentajia sekä lähettää maajoukkueet kansainvälisiin arvokilpailuihin, kuten agilityn MM-kilpailuihin (AWC), nuorten MM-kilpailuihin (JOAWC), Euroopan-kilpailuihin (EO) ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin.
Vuoden 2023 aikana agilitykilpailuissa kilpaili yli 5 200 koiraa lähes 200 eri rodusta. Liiton kilpailu- ja tulostietoja hallinnoidaan KITU-järjestelmässä.
Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt agilityä harrastavat yhdistykset, eivät yksittäiset harrastajat. Jäsenyhdistysten määrä on viime vuosina ollut hienoisessa laskussa: vuoden 2018 lopussa jäsenyhdistyksiä oli 257, vuoden 2023 lopussa 242 ja vuoden 2024 lopussa 232. Vuonna 2024 jäsenyhdistysten määrä laski kymmenellä, sillä eronneissa yhdistyksissä ei ollut enää agilitytoimintaa.
Jäsenmaksu ja jäsenyhdistyksen äänimäärä liiton kokouksissa määräytyvät yhdistyksen jäsenten lunastamien henkilölisenssien määrän perusteella. Lisenssejä lunastettiin vuonna 2018 yhteensä 5 812, vuonna 2023 yhteensä 5 601 ja vuonna 2024 yhteensä 5 568.
Agility tuotiin Suomeen vuonna 1986, ja Suomen Kennelliitto järjesti ensimmäiset viralliset agilitykilpailut vuonna 1989. Lajin harrastajamäärät kasvoivat 1990-luvulla, ja vuonna 2000 agilityn maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Helsingissä.
Suomen Agilityliitto perustettiin 14. tammikuuta 2006 Tampereella pidetyssä perustamiskokouksessa, jossa perustamiskirjan allekirjoitti 22 perustajayhdistystä. Liitto rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 2. toukokuuta 2006.
Vuonna 2026 liitto vietti 20-vuotisjuhlavuottaan, ja samana vuonna agilityn MM-kilpailut järjestettiin Turussa. MM-kilpailut on aiemmin järjestetty Suomessa Helsingissä vuosina 2000 ja 2008 sekä Turussa vuonna 2019.
Liiton tulot muodostuvat kolmesta päälähteestä: varainhankinnasta (jäsenmaksut, henkilölisenssit ja yhteistyösopimukset), varsinaisen toiminnan osallistumis- ja starttimaksutuloista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämästä liikunnan yleisavustuksesta. Liiton kokonaistuotot olivat vuonna 2024 noin 947 000 euroa. Vuonna 2024 varainhankinnan osuus tuotoista oli noin 53 prosenttia, varsinaisen toiminnan maksutulojen noin 36 prosenttia ja yleisavustuksen noin 11 prosenttia. Varainhankinnan nettotuotosta valtaosa kertyy henkilölisensseistä (75 prosenttia) ja loput perusjäsenmaksuista (19 prosenttia) ja yhteistyösopimuksista (6 prosenttia). OKM:n yleisavustus oli 106 359 euroa vuonna 2024.
Liiton varsinainen toiminta on tuloslaskelmassa lähtökohtaisesti alijäämäistä, ja sen alijäämä katetaan varainhankinnan ylijäämällä ja yleisavustuksella. Suurin yksittäinen kuluerä ovat henkilöstökulut, joiden osuus varsinaisen toiminnan kuluista oli vuonna 2024 noin 28 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on esitetty liiton kulujen jakautuminen toiminta-alueittain vuonna 2024.
| Toiminta-alue | Osuus kuluista (2024) |
|---|---|
| Kilpailutoiminta | 37 % |
| Koulutustoiminta | 16 % |
| Varainhankinnan kulut | 16 % |
| Järjestötoiminta ja hallinto | 15 % |
| Viestintätoiminta | 9 % |
| Nuorisotoiminta | 4 % |
| Para- ja senioritoiminta | 3 % |
Kilpailutoiminta, johon kuuluvat muun muassa maajoukkueiden kulut, on liiton suurin toiminta-alueittainen alijäämän aiheuttaja. Tilikauden tulos oli vuonna 2023 noin 24 700 euroa ylijäämäinen ja vuonna 2024 noin 44 400 euroa alijäämäinen, kun varainhankinta ja yleisavustus eivät riittäneet kattamaan koko varsinaisen toiminnan alijäämää. Oma pääoma oli vuoden 2024 lopussa 227 369 euroa.
Liiton talous ajautui vuonna 2018 vaikeuksiin, ja liitto järjesti heinäkuussa 2018 ylimääräisen vuosikokouksen säästötoimista päättämiseksi. Loppuvuoden talouden sopeuttamistarpeeksi arvioitiin 73 000 euroa. Liitolla oli ollut kolme, ajoittain neljä palkattua työntekijää, mutta loppuvuosi toimittiin yhden osa-aikaisen työntekijän voimin ja töitä hoidettiin talkoo- ja ostotyövoimalla.
Koiramme-lehden mukaan keskeinen syy talousvaikeuksiin oli KITU-järjestelmä, johon liitto oli käyttänyt noin 170 000 euroa eli yli 100 000 euroa budjetoitua enemmän. Liiton tuolloinen puheenjohtaja Ville Liukka arvosteli sekä aiempien että silloisen hallituksen toimintaa. Liukan mukaan uudet säkäluokat olisi pitänyt saattaa voimaan vuotta myöhemmin, ja kiire aiheutti kustannusten kasvua.
Liiton hallitus ei saanut vuoden 2017 tileistä vastuuvapausta vuoden 2018 kummassakaan vuosikokouksessa, ja jäsenistö vaati erityistilintarkastusta erityisesti KITU-järjestelmään liittyen. Vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan erityistilintarkastus toteutettiin, ja sen kustannukset olivat noin 7 229 euroa. Vastuuvapaus vuoden 2017 hallitukselle myönnettiin lopulta erityistilintarkastuksen tulosten käsittelyn jälkeen.
Liiton kurinpitomenettelyistä on tehty valituksia Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Lautakunta antoi vuonna 2023 kaksi liittoa koskevaa ratkaisua.
Ratkaisussa 32/2023 lautakunta käsitteli liiton hallituksen 1. elokuuta 2023 antamaa päätöstä, jolla agilitytuomarina ja kilpailijana toimineelle henkilölle oli määrätty kolmen kuukauden kilpailu- ja toimitsijakielto koiran kovakouraisesta käsittelystä harjoituksissa. Valittaja katsoi muun muassa, että liiton varapuheenjohtaja oli ollut esteellinen toimimaan asiassa, koska tämä oli toiminut valittajan omistaman yrityksen kirjanpitäjänä ja tilintarkastajana ja saanut näistä tehtävistä korvausta. Lautakunta katsoi, että kurinpitomenettelyssä oli ollut puutteita valittajan kuulemisessa, ja lievensi seuraamuksen kirjalliseksi varoitukseksi. Valitusmaksu palautettiin valittajalle.
Ratkaisussa 41/2023 lautakunta käsitteli Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa elokuussa 2023 tapahtunutta urheilijoiden välistä välikohtausta koskevaa valitusta, joka hylättiin. Vuoden 2023 toimintakertomuksen mukaan liiton kurinpitoon tuli käsiteltäväksi tuolloin ennätysmäärä asioita, joista kaksi eteni oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi, ja lautakunnan huomioiden perusteella liitossa tunnistettiin tarve kurinpitoprosessin selkeyttämiseen.