Suomen Kennelliitto

Suomen Kennelliitto
Finska Kennelklubben ry.
Perustettu 1889
Toimiala kenneljärjestö
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue valtakunnallinen
Puheenjohtaja Kimmo Mustonen
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. on vuonna 1889 perustettu suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Kennelliittoon kuuluu noin 130 000 henkilöjäsentä. Samalla se toimii noin 2 000 suomalaisen koirayhdistyksen katto-organisaationa. Kennelliitto on Kansainvälisen Kennelliiton (FCI) ja Pohjoismaisen Kennelunionin (PKU) jäsen. Suomen Kennelliitto on Pohjoismaiden vanhin koirajärjestölähde?.

Suomen Kennelliiton tehtävänä on rekisteröidä koiria, edistää rotukoirien jalostusta ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Liittoon kuuluvat rotujärjestöt ja -yhdistykset vastaavat rotujensa terveydestä rakenteen, luonteen ja rodun käyttöominaisuuksien osalta.

Kennelliitto myöntää Suomessa järjestettävät viralliset koiranäyttelyt, kokeet ja kilpailut ja ylläpitää niiden sääntöjä. Kokeita on muun muassa seuraavissa lajeissa:

Kennelliitto yhdessä paikallisten kennelpiirien kanssa vastaa myös tuomareiden sekä koe- ja kehätoimitsijoiden koulutuksesta eri koemuotoihin.

Rotukoirat rekisteröidään Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto pitää myös rekisteriä tunnistusmerkityistä monirotuisista koirista.

FCI-rotujen lisäksi Suomen kennelliitto on tunnustanut seuraavat FCI:ssä vielä hyväksymättömät rodut: itäeuroopanpaimenkoira, međimurjenkoira, amerikankarvatonterrieri, amerikankääpiökettuterrieri, amerikanrottaterrieri, andalusianrottakoira, biewerterrieri, tenterfieldinterrieri, alaskan klee kai, amerikaneskimokoira, hälleforsinkoira, mustatanskanpystykorva, tanskanpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, englantilais-venäläinen ajokoira, gotlanninajokoira, plottinajokoira, sininen pesukarhukoira, venäjänajokoira, walkerinpesukarhukoira, puolanmetsästysspanieli, saint-usugenspanieli, venäjänspanieli, venäjänbolonka ja markiesje. Nämä rodut saavat täten osallistua Suomessa järjestettyihin virallisiin kansallisiin näyttelyihin, mutta eivät ole oikeutettuja kilpailemaan kansainvälisissä näyttelyissä CACIB:sta.

Historia

Järjestäytyneen kenneltoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa 1889, jolloin Helsingissä kokoontuneet noin kaksikymmentä henkilöä perustivat ruotsin- ja suomenkielisen Finska Kennelklubben – Suomen Kennelklubin. Ensimmäinen koiranäyttely pidettiin Helsingissä vuonna 1891 ja ensimmäinen metsästyskoe järjestettiin Turengissa vuonna 1893.

Vuonna 1934 joukko koiraharrastajia perusti Hämeenlinnassa Kennelklubin rinnalle suomenkielisen Suomen Kennelliiton. Suomen Kennelliitto ohitti jäsenmäärällään Kennelklubin jo ennen toista maailmansotaa. Finska Kennelklubben ja Suomen Kennelliitto sulautuivat yhdeksi organisaatioksi vuonna 1962.

Koiramme-lehti

Koiramme-lehti on Suomen Kennelliiton paperi- ja digimuodossa julkaisema jäsenlehti, joka lähetetään kaikille Kennelliiton varsinaisille jäsenille. Lehdessä ilmoitetaan koiramaailman uutisista, käsitellään erilaisia koiraharrastuksia sekä julkaistaan kaikkien virallisten kisojen ja kokeiden tiedot. Lehti on myös tunnettu laajoista rotuesittelyistään, joita lehdessä on julkaistu suurimmasta osasta Suomessa esiintyviä roduista. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Sen vastaava päätoimittaja on Kimmo Mustonen ja päätoimittaja Tanja Hakamo.

Kennelliitto avasi vuonna 2005 KoiraNet-jalostustietojärjestelmän Suomeen rekisteröityjen koirien tiedoille. Järjestelmässä on rekisteröityjä koiria 1950-luvulta lähtien ja tuloksia vuodesta 1988 lähtien.

Kritiikkiä

Kennelliiton vahva asema ja määräävä markkina-asema koirien rekisteröinnissä ja sitä myöten myös koirankasvatuselinkeinon harjoittamisessa on aiheuttanut myös kritiikkiä. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielma (Aho, Riitta 2012) Aatteellinen yhdistys määräävässä markkina-asemassa – Tapaus Suomen Kennelliitto nostaa esille Suomen Kennelliitossa muun muassa seuraavia ongelmia: Kennelliiton keskittyneen vallankäytön, pakkojäsenyyden Kennelliittoon ja rotujärjestöihin virallisessa kasvatustoiminnassa, jäsenistön minimaalisen vaikutusvallan yhdistyksessä, sekä erilaisten epäjohdonmukaisten rangaistusten jakamisen jäsenistölle ilman juridista perustaa. Aho ehdottaa tutkielmassa Kennelliiton sääntöjen muuttamista sellaisiksi, että ne vastaisivat yhdistyslain vaatimuksia ja palauttaisivat todellisen vallankäytön takaisin jäsenistölle.

Suomen suosituimmat rodut

Kennelliitto julkaisee myös vuotuisesti kunkin vuoden rekisteröintimääriin perustuvan luettelon Suomen suosituimmista koiraroduista. Vuonna 2025 Suomen 30 suosituinta rotua olivat seuraavat:

  1. labradorinnoutaja
  2. kultainennoutaja
  3. jämtlanninpystykorva
  4. shetlanninlammaskoira
  5. suomenlapinkoira
  6. saksanpaimenkoira, normaalikarvainen
  7. cockerspanieli
  8. suomenajokoira
  9. jackrussellinterrieri
  10. bordercollie
  11. kääpiösnautseri
  12. suomenpystykorva
  13. villakoira, kääpiö-
  14. siperianhusky
  15. australianpaimenkoira
  16. havannankoira
  17. harmaa norjanhirvikoira
  18. tiibetinspanieli
  19. coton de tuléar
  20. kleinspitz
  21. mäyräkoira, karkeakarvainen
  22. karjalankarhukoira
  23. mäyräkoira, lyhytkarvainen
  24. staffordshirenbullterrieri
  25. espanjanvesikoira
  26. dreeveri
  27. pitkäkarvainen skotlanninpaimenkoira
  28. pohjanpystykorva
  29. mittelspitz
  30. whippet

Lähteet

  1. 1 2 Suomen kennelklubin perustawa kokous. Suomalainen Wirallinen Lehti, 07.10.1889, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.10.2015.
  2. ↑ Uusia rotuja Suomessa. Suomen Kennelliitto, 14.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive) Haettu 15.12.2012
  3. ↑ Koiranäyttely 23.5.1891. Päivälehti, 24.05.1891, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.10.2015.
  4. ↑ Koiramme-lehti koiramme.fi. Viitattu 21.3.2026.
  5. ↑ https://www.doria.fi/handle/10024/86235 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Rekisteröinnit 2021-2025. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.1.2025.

Aiheesta muualla