Bordercollie oli vuonna 2025 Suomen kymmenenneksi eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa rekisteröitiin vuosittain noin 600 rodun edustajaa vuosittain.
Bordercollie on ulkomuodoltaan sopusuhtainen ja sulavalinjainen. Ruumiinrakenteeltaan se on pitkänomainen. Pää on muodoltaan leveähkö, korvat ovat pystyt tai puolipystyt. Koiran häntä on pitkä. Karva on joko lyhyttä tai pitkää, tiheää ja karkeaa. Bordercollie on väritykseltään yleensä mustavalkoinen, mutta kaikki väritykset ovat sallittuja kunhan valkoinen ei ole hallitseva väri. Säkäkorkeus vaihtelee 48 sentistä 56 senttimetriin, ja urokset ovat narttuja jopa huomattavasti kookkaampia.
Bordercollieiden ulkonäössä on rodun sisällä suurta hajontaa. Työlinjaiset koirat ovat yleensä joko puolipitkäkarvaisia tai lyhytkarvaisia ja kevytrakenteisia, näyttelylinjaiset taas paksuturkkisia ja huomattavasti raskaamman oloisia. Näin ollen rotu rajataan melko karkeasti kahteen eri luokkaan: työkoiriin ja näyttelykoiriin.
Luonne ja käyttäytyminen
Bordercollien luonteessa on säilynyt hyvin paljon alkuperäisessä käytössä eli paimennuksessa olleita hyödyllisiä piirteitä. Rotu on sitkeä, innokas, ahkerasti työskentelevä ja omistajalleen nöyrä. Bordercollien ei kuulu olla aggressiivinen. Bordercollie kiintyy omistajiinsa ja viihtyy laumansa kanssa. Niiden luonne on lempeä, suvaitsevainen ja sosiaalinen, ja niissä on myös terävyyttä ja taistelutahtoa.
Tutkimuksissa on tullut esiin, että bordercolliella esiintyy keskimääräistä enemmän pakko-oireista käyttäytymistä, kuten valojen jahtaamista, verrattuna muihin koirarotuihin. Pakko-oireista käyttäytymistä esiintyy noin 15%:lla bordercollieista. Kuitenkin rodulla esiintyy selkeästi keskimääräistä vähemmän pelkoa erilaisia alustoja kohtaan sekä vähemmän eroahdistusta verrattuna muihin koirarotuihin.
Koirarotujen kognitiivisia kykyjä mittavissa tutkimuksissa on tullut esiin, että bordercolliella on hyvä itsehillintä verrattuna muihin koirarotuihin. Lisäksi ne ovat hyvin sinnikkäitä vaikeiden tehtävien parissa. Rodun kyky ymmärtää ihmisen eleitä on keskimääräistä parempi.
Ilman säännöllisiä virikkeitä bordercollien työinto saattaa ilmetä häiritsevänä, esimerkiksi ärtyisyytenä tai tavaroiden tuhoamisena. Bordercollie ei saa tarpeeksi virikkeitä lenkkeillemällä hihnassa kaupunkiympäristössä vaan se vaatii älyllistä haastetta. Rodun älykkyydestä kertoo, että yhdysvaltalainen Chaser-niminen narttu on oppinut ainakin 1 022 esineen nimen.
Käyttötarkoitus
Työlinjainen bordercollie
Bordercollien pääasiallisena tehtävänä on edelleen maailmanlaajuisesti paimennus, kuten on ollut rodun syntyajoilta lähtien. Rodun erityispiirteenä on paimennus tuijottamalla. Tätä hypnoottista tuijotusta kutsutaan eyeksi. Bordercollie pystyy paimentamaan jo pelkällä katsellaan. Se on sopii hyvin kaikenlaisen karjan paimennukseen, mutta eniten sitä käytetään lampaiden paimentamisessa.
Nykyään sitä kuitenkin käytetään myös harrastuskoirana. Useimmissa maissa paimen- ja harrastuskoirat ovat eri linjoista. Bordercollie on suosittu harrastuskoira erinomaisten käyttö- ja koulutettavuusominaisuuksiensa ansiosta. Bordercollien kanssa voi harrastaa paimennusta, tottelevaisuuskokeita, agilitya, palveluskoiralajeja, koiranäyttelyitä ja monia muita lajeja.
Alkuperä
Bordercollien kaltaisia koiria on ollut Skotlannissa ja Englannissa vuosisatojen ajan lammaspaimenina. Kyse on yhdestä maailman vanhimmista alkuperäisistä koiraroduista, joka on muiden collie-sukuisten rotujen kanta. Sen uskotaan polveutuvan roomalaisten mukanaan tuomien kookkaiden ja raskasluustoisten paimenkoirien sekä viikinkien mukanaan tuomien pienempien paimenpystykorvien risteytyksistä.
Ulkonäöltään koirat olivat varsin vaihtelevia, koska sukua jatkamaan valittiin paimennusominaisuuksiltaan parhaat koirat. 1800-luvun lopulla alkoi rodun varsinainen kehitys, kun kuningatar Viktoria liittyi sen harrastajiin. Siinä vaiheessa skotlanninpaimenkoira ja bordercollie jaettiin kahdeksi roduksi. Vuonna 1915 rotu sai nimekseen virallisesti bordercollie, koska rotu on lähtöisin Pohjois-Englannin ja Etelä-Skotlannin rajamailta (border tarkoittaa rajaa).
Geenitutkimuksissa on tullut esiin, että bordercollien läheisimmät sukulaisrodut ovat australiankelpie ja partacollie. Rodulla on yhteistä perimää usean brittiläisen paimenkoirarodun kanssa.
Terveystilanne
Bordercollie alkuperäisessä työssään.
Bordercolliet on jalostettu paimentamaan ja siihen käyttötarkoitukseen niiden tulisi edelleenkin kyetä. Tämän vuoksi niiden tulee olla kaikin puolin terveitä ja hyväkuntoisia. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luusto- ja nivelsairaudet. Bordercollie on yleisesti ottaen melko terve rotu. Rodun tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasiaa, olkanivelen osteokondroosi, epilepsia ja muutamat silmäsairaudet.
Silmäsairauksista esiintyy eniten CEA:ta (collie eye anomaly) ja kaihia. Suomessa harvinaisina tapauksina on todettu myös PRA:ta (verkkokalvon etenevä surkastuma).
Vuosina 2010–2025 tutkituista koirasta lonkkaniveldysplasian osalta terveitä (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B) oli 83%. Kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E) esiintyi vain 3%:lla rodun edustajista.
Osteokondroosi on rustonalaisen luutumisen paikallinen häiriö. Osteokondroosin lievät muodot voivat olla oireettomia, mutta voivat toisaalta aiheuttaa lievää nivelrikkoa. Rustopalan irtoamiseen asti edennyt osteokondroosi aiheuttaa yleensä niveltulehduksen ja johtaa selviin nivelrikkomuutoksiin. Bordercollie on riskirotu olkapään osteokondroosin osalta. Bordercollie kuuluu Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), joten jalostukseen käytettävillä koirilla täytyy olla voimassaoleva lonkkanivellausunto, silmälausunto ja sekä lausunto olkanivelen osteokondroosista.
Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Bordercollie on listattu useissa tieteellisissä julkaisuissa epilepsian riskiroduksi.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bordercolliet ovat keskimääräistä koirarotua vähemmän sisäsiittoisia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10%. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25% ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25%, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bordercollien jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 20%.
↑Milla Salonen, Sini Sulkama, Salla Mikkola, Jenni Puurunen, Emma Hakanen, Katriina Tiira, César Araujo, Hannes Lohi:Prevalence, comorbidity, and breed differences in canine anxiety in 13,700 Finnish pet dogs.Scientific Reports,5.3.2020, 10. vsk, nro 1, s. 2962.Nature Publishing Group.doi:10.1038/s41598-020-59837-zISSN2045-2322Artikkelin verkkoversio.(englanniksi)
↑Saara Junttila, Anna Valros, Katariina Mäki, Heli Väätäjä, Elisa Reunanen, Katriina Tiira:Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris).Scientific Reports,29.12.2022, 12. vsk, nro 1, s. 22529.PubMed:36581704doi:10.1038/s41598-022-26991-5ISSN2045-2322Artikkelin verkkoversio.
↑Tina Frederiksen ja Karen Grubbe (toim.):Mikä koirarotu on älykkäin?Tieteen Kuvalehti,2011, nro 13, s. 5.Helsinki:Bonnier Publications.ISSN0903-5583
↑Heidi G. Parker, Dayna L. Dreger, Maud Rimbault, Brian W. Davis, Alexandra B. Mullen, Gretchen Carpintero-Ramirez, Elaine A. Ostrander:Genomic Analyses Reveal the Influence of Geographic Origin, Migration, and Hybridization on Modern Dog Breed Development.Cell Reports,2017-04, 19. vsk, nro 4, s. 697–708.doi:10.1016/j.celrep.2017.03.079Artikkelin verkkoversio.(englanniksi)
↑Karolina Engdahl, Odd Höglund, Åke Hedhammar, Jeanette Hanson, Annika Bergström:The epidemiology of osteochondrosis in an insured Swedish dog population.Preventive Veterinary Medicine,1.7.2024, 228. vsk, s. 106229.doi:10.1016/j.prevetmed.2024.106229Artikkelin verkkoversio.
↑Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun:The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds.Canine Medicine and Genetics,2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12.doi:10.1186/s40575-021-00111-4Artikkelin verkkoversio.(englanniksi)
Iso-Britannia
