Mittelspitz

Mittelspitz
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Määrä Maailmalla harvinainen
Rodun syntyaika 1969
Alkuperäinen käyttö vahtikoira
Nykyinen käyttö seurakoira, harrastuskoira
Elinikä keskimäärin 10 vuotta ja 11 kuukautta
Muita nimityksiä mitteli, Medium-size Spitz, spitz moyen, spitz mediano, saksa keskmine spits
FCI-luokitus ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
alaryhmä 4 Eurooppalaiset pystykorvat
#97.3
Ulkonäkö
Paino 5–10 kg
Säkäkorkeus 30–40 cm
Väritys musta, black and tan, ruskea, oranssi, harmaa, valkoinen, kerma, oranssi-soopeli, kerma-soopeli, harmahtava, kirjava

Mittelspitz on saksalainen koirarotu, yksi viidestä saksanpystykorvarodusta.

Ulkonäkö

Mittelspitzin säkäkorkeus vaihtelee 30–40 senttimetrin välillä. Ihanne on 35 sentin korkeus, josta hyväksytään viiden sentin poikkeama molempiin suuntiin. Rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus. Rodun tunnusomaisia piirteitä ovat tuuhea, säänkestävä, pitkä turkki, pienet pystyt korvat, tuuhea häntä selän päälle kiertyneenä. Sen pää on niin sanotusti kettumainen. Värityksistä sallitaan lähes kaikki. Koiranäyttelyissä rotu arvostellaan väreittäin kolmessa ryhmässä: mustat ja ruskeat, valkoiset, sekä muunväriset.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmä kuvailee mittelspitziä eloisaksi ja valppaaksi. Saksanpystykorvien alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut toimia pihanvahtina ja haukkua havaitessaan jotain epäilyttävää. Rodun nykypäivän käyttötarkoitus on toimia ihmisten seurana. Yksilöiden välillä on eroa herkkähaukkuisuudessa ja joissain tilanteissa mittelspitzillä voi olla haasteita sopeutua kerrostaloon. Rotuyhdistyksen kyselyn mukaan valtaosa mittelspitzeistä suhtautuu ystävällisesti vieraisiin ihmisiin. Jonkun verran rodussa ilmenee kuitenkin esimerkiksi ääniarkuutta ja arkuutta vieraissa paikoissa tai tilanteissa. Mittelspitzejä näkee usein erilaisissa koiraharrastuksissa.

Mittelspitz

Alkuperä

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan mittelspitz on niin sanotuista suopystykorvista polveutuva vahtikoira, ja vielä 1800-luvun lopulla niitä saattoi nähdä hyvin yleisesti kaikkialla Saksassa tekemässä työtä, esimerkiksi ajurien vaunuvahteina. Maatiaiskoiran maine kävi kuitenkin mittelspitzin kohtaloksi, eikä sitä hyväksytty ensimmäisellä anomuksella roduksi. Rotu virallistui vasta vuonna 1969, jolloin se hyväksyttiin saksanpystykorvien viralliseen eri kokoisten muunnosten rotukirjoon. Pienemmät rodut pomeranian ja kleinspitz ja isompi keeshond olivat vuosien mittaan saavuttaneet laajempaa suosiota, mittelspitz sen sijaan harvinaistunut.

Rotu maailmalla

Rodun alkuperämaassa Saksassa mittelspitzeja on rekisteröity 2020-luvulla noin 100 vuosittain. Alkuperämaassaan mittelspitz on luokiteltu uhanlaiseksi kotieläinlajiksi. Isossa-Britanniassa 2020-luvulla pentuja on rekisteröity vuosittain keskimäärin muutamia kymmeniä.

Ensimmäinen Suomeen vuonna 1989 tuotu mittelspitz oli väriltään valkoinen. Ensimmäinen pentue Suomessa kasvatettiin vuonna 1993. Ensimmäinen oranssi koira tuotiin Suomeen vuonna 1995 ja ensimmäinen kyseisen värin pentue syntyi vuonna 1996. Vuosina 2021–2025 Suomessa rekisteröitiin 300–700 mittelspitzin pentua vuosittain ja vuonna 2025 se oli 29. suosituin rotu. Suomessa kasvatetaan mittelspitzejä eniten maailmassa.

Terveys

Valkoinen mittelspitz

Mittelspitz elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta ja 11 kuukautta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kuolleeksi ilmoitettuja rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, tapaturmat ja sydänsairaudet. Mittelspitzin merkittävimpiä terveysongelmia ovat muun muassa parodontiitti, patellaluksaatio, lonkkaniveldysplasia ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.

Pienikokoisilla koirilla on suurentunut alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 9 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja mittelspitzeja. Luuston sairauksista huolestuttavin on kuitenkin lonkkaniveldysplasia. Vain noin 38 %:lla mittelspitzeistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B), kun taas kohtalaista ja vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 16 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D ja E). Mittelspitzin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto.

Yksi mittelspitzin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Vuosina 2010–2025 kuolleeksi ilmoitetuista koirista noin 5% menehtyi sydänsairauteen. Menehtyneet koirat olivat keskimäärin jo iäkkäitä. Eräs koirien tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Saksanpystykorvat eivät ole sisäsiittoisia koirarotuja verrattuna muihin koirarotuihin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli noin 6 %. Kun serkukset, joilla ei ole muuta yhteistä sukua, saavat jälkeläisen, sen sisäsiittoisuusluku on 6,25 %. Vastaavassa tilanteessa täyssisarusten jälkeläisen luku on 25 %, joka vastaa keskimääräisen koirarodun sisäsiittoisuuslukua geenitutkimuksissa. Saksanpystykorvien jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 15 %.